Serrano-kinkkupizza

Lauantai-illallista jatkettiin sienipastan jälkeen pitsalla, jossa täytteinä oli serrano-kinkkua, kuullotettua punasipulia ja mustia oliiveja tomaattikastikkeen, juuston ja tuoreen oreganon kera. Jamie Oliverin lanseeramalla uuniritilä-foliomenetelmällä pitsapohjasta saa melko rapean, mutta olen silti alkanut kallistua pitsakiven ostamisen kannalle. Maukkaan pitsan kanssa syötiin lisäksi simppeliä salaattia, joka koostui käytännössä jäävuorisalaatista, luumutomaateista sekä balsamicosta ja oliiviöljystä.

Ruokajuomana oli Ca' Grande Sangiovese Superiorea, joka kustantaa Alkossa vajaa 10 euroa. Sangiovesen perinteisistä toscanalaisrypäleistä tehty viini tuotetaan bolognalaisen pikkukylän rinteillä ja kaunis punainen väri ja houkutteleva kirsikkainen tuoksu saivat jatkokseen pehmeitä tanniineja sekä hieman mausteita ja yrttejä. Hinta-laatusuhteeltaan mainio ja yllättävän monipuolinen viini sopi erittäin hyvin yhteen melko voimakasmakuisen pitsan sekä aiemmin nautitun sienipastan kanssa.

Valmis pitsa

Ainekset (1 pizza):
Pohja:

• 1 1/2 dl karkeita vehnäjauhoja
• 2 1/4 dl durum-vehnäjauhoja
• suolaa
• sokeria
• 1 1/2 dl kädenlämpöistä vettä
• 1/2 pussi (3 1/2 g) kuivahiivaa

Tomaattikastike:

• 500 g luomutomaattimurskaa
• 1 salottisipuli
• 4 valkosipulinkynttä
• kourallinen tuoretta oreganoa
• kourallinen tuoretta basilikaa
• oliiviöljyä
• mustapippuria
• suolaa
• sokeria

Täytteet:

• tomaattikastiketta
• 100 g serrano-kinkkua
• 2 punasipulia
• kourallinen mustia oliiveja
• 100 g (emmental-)juustoa
• tuoretta oreganoa

Pitsa ennen paistamista ja juuston/oreganon lisäämistä

Valmistusohje:

1. Tee ensin taikina. Mittaa jauhot, suola ja sokeri isoon astiaan ja tee keskelle kuoppa. Sekoita toisessa astiassa vesi ja kuivahiiva. Kaada vesi kuoppaan ja ala muovaamaan taikinaa keskeltä reunoille. Siirrä taikina esimerkiksi pöydälle ja pyöritä käsin kunnes taikina on pyörä ja kimmoisa. Anna nousta noin vartin verran liinan alla. Esilämmitä sillä aikaa uuni 250-asteiseksi.
2. Valmista sitten kastike. Hienonna salottisipuli ja valkosipulinkynnet ja kuullota oliiviöljyssä. Lisää sitten pannulle tomaattimurska ja silputtu oregano ja basilika. Kiehauta ja anna hautua taikinan kohotessa ja uunin lämmetessä. Mausta lopuksi suolalla, sokerilla ja mustapippurilla.
3. Kuori ja viipaloi punasipulit. Kuullota sipulit toisella paistinpannulla oliiviöljyssä.
4. Laita foliota uuniritilän päälle (tai käytä pizzakiveä) ja voitele folio oliiviöljyllä. Kaulitse taikina ritilän muotoiseksi ja nosta taikina folion päälle. Voitele sitten pohja tomaattikastikkeella ja lisää serrano-kinkku kastikkeen päälle. Laita vielä sipulit ja oliivit pizzan päälle ja viimeistele juustoraasteella.
5. Paista pizzaa uunissa noin 10 minuuttia. Koristele tuoreella oreganolla. Tarjoa vihreän salaatin, patongin ja kevyen punaviinin kera.

Vihreä salaatti

Pastaa osterivinokkaiden kera

Lauantai-illallisen ensimmäinen ruokalaji oli kuivatuista osterivinokkaista tehty kermapohjainen pasta. Simppeli sienipasta sopii hyvin ensimmäiseksi lämpimäksi ruokalajiksi vaikka italialaishenkiseen illanviettoon tai pelkästään ainoaksi pääruoaksi. Tällä reseptillä valmistuu kaksi keskikokoista annosta eli kannattaa tehdä reilumpi satsi isompaan nälkään.

Ainekset (2 annosta):

• 5 kerää tagliatellea tai pappardellea
• 20 g kuivattuja osterivinokkaita
• reilusti oliiviöljyä
• 3 valkosipulinkynttä
• 2 1/2 dl kermaa
• kourallinen raastettua emmentalia
• suolaa
• mustapippuria
• tuoretta basilikaa

Valmistusohje:

1. Liota osterivinokkaita viileässä vedessä puolisen tuntia.
2. Laita pastavesi kiehumaan.
3. Hienonna valkosipuli ja kuullota oliiviöljyssä parin minuutin ajan. Lisää sitten pannulle valutetut sienet ja paista viitisen minuuttia reilussa oliiviöljyssä.
4. Kaada sitten pannulle kerma ja raastettu emmental. Kiehauta pienellä lämmöllä ja mausta suolalla ja pippurilla.
5. Keitä pasta ohjeen mukaan.
6. Nosta pasta suoraan kattilassa lautaselle ja kaada sienikastike pastan päälle. Koristele silputulla basilikalla.
7. Tarjoa kepeän italialaisen punaviinin ja tuoreen patongin kera. 

Olutarvio: Hofbräu Oktoberbierfest

Tuopissa Alkon Oktoberfest-valikoiman seuraava olut eli Hofbräun Oktoberbierfest.

Olut on tyylille tyypillisesti täysin kirkas ja vaalea ilman suurempaa vaahtoa. Tuoksu on maltainen, viljainen ja hieman hedelmäinen sekä yllättävän raikas. Maku on aika yksioikoinen, mutta siitä löytyy ainakin mallasta, kevyttä humalointia ja raikasta hedelmäisyyttä melko reippaan makeuden kera. Maut ovat kuitenkin puhtaita ja päällimmäisenä on mielessä saksalainen tekninen tarkkuus ilman suurempaa tunnetta. Suutuntuma on keskitäyteläinen, pehmeä ja liukas hapokkuuden kera. Loppua kohden maku kuivenee selvästi. Olut  ajaa asiansa eli maistuu hyvälle ilman suurempia elämyksiä.

Pisteet:
Tuoksu 6/10 + Ulkonäkö 4/5 + Maku 7/10 + Suutuntuma 3/5 + Yleisvaikutelma 11/20 = Yhteensä 31/50

Olutarvio: BrewDog 5 a.m. Saint

Pullo aukenee ja sihahduksen jälkeen vaahto miltei pursuaa jo pullonkaulasta yli. Tuoppiin kaadettaessa kuohkeaa ja likaisella tavalla kaunista vaahtoa syntyy todella reippaasti. Vaahto kestää tuopissa sinnikkäästi, jonka jälkeen jäljelle jää väriltään tummankuparinen olut.

Tuoksussa tuntuu sisuksissa asti todella voimakas humalointi, joten ensivaikutelmaa voisi kutsua panimon brändin mukaisesti hardcoreksi. Hedelmäisyyttä löytyy niin ikään reilusti lievän karamellimaisuuden kera. Lyhyesti sanottuna tuoksu on huumaava ja raikas kuin kesäinen kaste lumpeenlehdellä.

Maku on aluksi tuoksua yksipuolisempi. Katkeroa, aromikasta humalointia ja sitrushedelmän raikkautta sekä yrttimäisyyttä on silti kivasti. Pienikin hörppy jää kummittelemaan mukavasti kielen päälle ja suuhun pitkäksi aikaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja kuohkea. Jälkimaussa maistuu hapan greippimäinen maku ja suuta kuivattava kutina.

BrewDogin oluet ovat kauttaaltaan laadukkaita ja monesti myös persoonallisia eikä tämäkään olut ole poikkeus. Humalointi on tässä, kuten monissa muissakin kyseisen panimon tuotteissa pääosassa, mutta oluessa oli paljon muutakin varsinkin tuoksun osalta. Kannattaa testata.

Pisteet:
Tuoksu 9/10 + Ulkonäkö 4/5 + Maku 7/10 + Suutuntuma 3/5 + Yleisvaikutelma 13/20 = Yhteensä 36/50

Lämmin papu-sienisalaatti

Uusimmassa Glorian Ruoka&Viini (6/2011) -lehdessä oli ajankohtaisia reseptejä, joista tässä testauksessa on kotimaisista sienistä, pavuista ja kaalista koostuva lämmin salaatti. Tein ruoan muuten aika lailla ohjeen mukaan, mutta laitoin hieman vähemmän vihreitä papuja ja enemmän soijaa. Mausta tuli näin suolaisempi, joten suolaisuuden astetta voi kontrolloida helposti soijan määrällä. Reseptin mukaan ruokaan ei lisätty lainkaan suolaa tai pippuria, vaan sen sijaan juuri soijakastiketta ja fenkolin- ja korianterinsiemeniä. Maut olivat kohdallaan, joten tätä söi oikein mielellään sesonginmukaisena iltapalana.

Ainekset:

• 250 g vihreitä papuja
• 1 iso banaanisalottisipuli
• 1/2 l suppilovahveroita
• 1/2 kerää keräkaalia
• 2 rkl oliiviöljyä
• 1 rkl voita
• 1 tl fenkolinsiemeniä
• 1 tl murskattuja korianterinsiemeniä
• 400 g säilöttyjä kidneypapuja
• 3 rkl soijakastiketta

Valmistusohje:

1. Huuhtele pavut ja poista kannat. Keitä pavut suolalla maustetussa vedessä kypsiksi eli noin 10 minuutin ajan. Huuhtele pavut heti kylmällä vedellä.
2. Kuori ja hienonna sipulit ja sienet. Huuhtele ja viipaloi kaali.
3. Kuumenna öljy ja voi paistinpannussa. Kuullota sipulia, sieniä ja fenkolin- ja korianterinsiemeniä melko kovalla lämmöllä noin viiden minuutin ajan, kunnes sienistä irtoava neste on haihtunut. Lisää kaali ja paista vielä hetki, kunnes kaali pehmenee.
4. Valuta ja huuhtele kidneypavut. Lisää ne pannuun ja anna lämmetä hetki.
5. Mausta soijalla. Siirrä salaatti tarjoilukulhoon ja nostele vihreät pavut päälle. Tarjoa lämpimänä leivän kanssa.

Olutarvio: Spaten Oktoberfestbier

Alkoon ovat taas saapuneet Oktoberfest-oluet, joita on tällä kertaa tarjolla kolme kappaletta. Näistä kaksi tulee Saksasta ja yksi Suomesta. Oluista ensimmäisenä arvosteluvuorossa on Spaten Oktoberfestbier.

Olut kaatuu lasiin kirkkaana ja vaaleankeltaisena. Vaahtoa ei synny juurikaan, mutta ohut valkoinen kerros viipyilee tuopissa pitkään. Tuoksu on todella hento ja antaumuksellisen nuuhkimisen jälkeen tuoksusta irtoavat ainoastaan maissisen maltaan aromit hennon mausteisuuden kera.

Suussa olut maistuu melko kepeältä ja yksioikoiselta. Maku on hieman peruslagerin kaltainen, joskin hieman enemmän humaloitu ja reilusti maltaisempi. Täten siis helposti lähestyttävä ja juotava. Suutuntuma on sopivasti hiilihapokas ja jälkimaussa on hieman katkeroa. Ei tätä voi mitenkään kutsua kovin mielenkiintoiseksi olueksi, mutta kyllä tätä helposti lipittää ainakin yhden pullollisen.

Pisteet:
Tuoksu 6/10 + Ulkonäkö 4/5 + Maku 6/10 + Suutuntuma 3/5 + Yleisvaikutelma 11/20 = Yhteensä 30/50

Papu-broilerisalaatti

Tuoreista pavuista ja broilerista saa aikaiseksi voimakkaasti maustamalla thaimaalaistyylisen salaatin, joka sopii hyvin pääruoaksi tai ainakin yhdeksi pääruoista. Ruoan tulisuutta voi kontrolloida chilin voimakkuudella ja määrällä, mutta tähän ruokaan sopii mielestäni reiluhko tulisuus.

Ainekset (2-3 annosta):

• 250 g vihreitä papuja
• 350 g broilerin rintafileetä
• seesamiöljyä paistamiseen
• 2 salottisipulia
• 4 valkosipulinkynttä
• 1 punainen chili
• 50 g seesaminsiemeniä
• 3 rkl osterikastiketta
• 3 rkl sitruunan mehua
• 1 tl sokeria
• 1 dl kookosmaitoa

Valmistusohje:

1. Suikaloi broilerin rintafilee ja paista seesamiöljyssä. Anna jäähtyä.
2. Huuhtele pavut ja leikkaa molemmista päistä pois puoli senttimetriä pitkä palanen. Ryöppää papuja kiehuvassa suolavedessä noin kaksi minuuttia. Valuta pavut, huuhtele kylmällä vedellä ja leikkaa hieman pienemmäksi viipaleiksi.
3. Kuori ja kuutioi salottisipulit ja valkosipulinkynnet. Puhdista ja huuhdo chili, poista siemenet ja leikkaa ohuiksi renkaiksi..
4. Kuumenna öljy pannussa ja kuullota siinä sipuleita noin kolme minuuttia. Ota sipulit pannulta ja anna jäähtyä. Paahda seesaminsiemeniä jäljellä olevassa öljyssä hetken aikaa. Lisää tarvittaessa pannulle hieman öljyä.
5. Laita kaikki ainekset kulhoon ja sekoita huolellisesti.

Olutarvio: Dark Horizon 3. edition

Tuopissa norjalaisen kulttipanimon erikoisuuksiin kuuluva imperial stout. Tyylikkääseen metallikoteloon pakattu olut on valmistajan mukaan parhaimmilaan 3-5 vuoden päästä, mutta itse tyydyin kypsyttämään olutta yhdeksän kuukauden verran. Tosin jätin vielä toisen pullon varastoon myöhempää testausta varten.

Dark Horizonin 3. painos on väriltään pikimusta eikä olut synnytä juurikaan vaahtoa snifteriin kaadettaessa. Tuoksu on voimakkaan paahteinen, mokkainen, lakritsinen, savuinen ja kahvia muistuttava. Päällimmäiseksi mielikuvaksi jäi todella voimakas makeus. Oluen ensipuraisu on niin ikään todella makea ja täynnä kahvia ja suklaata. Maku muistuttaa enemmän makeaa likööriä kuin olutta. Aluksi maku tuntuu yllättävän yksioikoiselta, jossa makeus dominoi kaikkia muita aromeita. Juoman lämmetessä myös katkero alkaa tulemaan paremmin esiin (syytä olisikin, sillä olut on todella reippaasti humaloitu).

Suuntuntuma on puolestaan erittäin liköörinen, täyteläinen, siirappinen ja täysin hiilihapoton. Alkoholi puskee reilusti läpi, mikä ei ole sinänsä ihme korkea alkoholiprosentti (15,5 %) huomioiden. Jälkimaku maistuu suussa vielä pitkään. Omaan makuun olut on aivan liian makea ja 0,25 litran pullon juominen kävi jo urheilusuorituksesta. Tällaisenaan se on on parhaimmillaan reilusti pienempänä annoksena esimerkiksi jälkiruokaliköörin korvaajana. Toivottavasti kypsytys parantaa makua, joten toista pulloa voisi testata vasta parin vuoden päästä.

Pisteet:
Tuoksu 8/10 + Ulkonäkö 4/5 + Maku 4/10 + Suutuntuma 3/5 + Yleisvaikutelma 12/20 = Yhteensä 31/50.

Punaista suppilovahverokastiketta pastan kera

Syksyn suppilovahverokausi on kuumimmillaan, joten on aika tehdä metsän herkuista tomaattipohjaista kastiketta. Reseptissä on noudatettu melko tarkkaan uusimmassa Glorian Ruoka&viini-lehdessä (6/2011) ollutta ohjetta. Itse olen tykästynyt aiemmin enemmän kermapohjaisiin sienipastoihin, joten tomaattipohjainen kastike toi mukavaa vaihtelua. Ja täytyy sanoa, että hyvää oli. Viini tuo kastikkeeseen mukavasti hapokkuutta ja toisaalta taas hunaja ja smetana tasaavat makuja. Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen resepti ja tämän pariin tulee varmaan palattua myös tulevaisuudessa.

Ainekset (3 annosta):

• 1 l suppilovahveroita
• 2 salottisipulia
• 1 solovalkosipuli
• 30 g voita
• 1 dl tomaattipyreetä
• 1 1/2 dl valkoviiniä
• 2 1/2 dl kasvislientä (fond)
• 1 rkl hunajaa
• 2 rkl smetanaa
• tagliatelle- tai pappardellepastaa

Valmistusohje:

1. Laita pastavesi kiehumaan.
2. Kypsennä sieniä paistinpannulla kunnes niistä irtoava neste on haihtunut.
3. Hienonna sipuli ja valkosipuli. Lisää voita pannulle ja kuullota sipuleita parin minuutin ajan. Lisää siten tomaattipyree ja valkoviini. Kiehauta ja lisää kasvisliemi. Kiehauta taas kunnes neste on haihtunut suurimmaksi osaksi ja lisää hunaja ja smetana.
4. Tarjoile pastan kera tai esimerkiksi lihan tai kalan lisukkeena.

Olutarvio: Fuller's London Pride

Tuopissa brittiläisen laatupanimon marketti ESB/premium bitter. Kohtuuhintaiset ja laadukkaat "perusoluet" ovat markettitarjonnassa melko harvinaisia, mutta Fuller'sin London Pride kuuluu ainakin lähimarketin nykyhinnoittelulla (2,99 euroa) tähän kastiin. Se on väriltään vaalean kuparinruskea kohtalaisen valkoisen ja pitkähkösti viipyilevän vaahdon kera. Tuoksu on raikas ja humalainen, hieman toffeinen ja täynnä voimaista makeaa mallasta. Myös paahtoa löytyy ihan kivasti.

Maku on aluksi melko valju, hieman karamellimaisen makea, mutta loppua kohden kuivemmaksi muuttuva. Mallasta ja humalaa on reilusti ja maku paranee selvästi pidemmän päälle. Suutuntuma on melko täyteläinen ja pehmeä sekä melko niukasti hapokas. Kokonaisuus on laadukas ja hyvällä tavalla perusbittermäinen. London Pride ei tarjoa tajunnanräjäyttävää makuelämystä, mutta on ehdottomasti ostamisenarvoinen kolmosoluen vahvuisista markettioluista.

Pisteet:
Tuoksu 7/10 + Ulkonäkö 3/5 + Maku 7/10 + Suutuntuma 3/5 + Yleisvaikutelma 12/20 = Yhteensä 32/50