Siitakesienipastaa tomaattikastikkeessa

Aiempi kantarellipasta saa jatkoa toisella kesäisellä sienipastalla, jossa tällä kertaa pääainesosina on siitakesienet, paahdetut cashewpähkinät ja äidin kotipuutarhasta tuliaiseksi tuodut uuden sadon sipulit. Tein tällä kertaa vaihtelun vuoksi tomaattipohjaisen kastikkeen tuoreella basilikalla terästettynä. Ruokaan tuo happoja kuiva valkoviini ja suuntuntumaa cashewpähkinät. Voit tosin käyttää aivan hyvin myös punaviiniä, jos sellaista sattuu olemaan tarjolla. Maku muuttuu hieman mutta molemmat versiot toimivat. Samoin cashewpähkinöiden tilalla voi hyvin käyttää myös muita pähkinöitä. Pastan kaverina oli vihreää salaattia, jossa oli romainesalaattia, tomaattia, tuoretta sipulia, persiljaa ja keltaista paprikaa.
Ei muuta kuin testailemaan ja herkuttelemaan!

Kesäinen kantarellipasta

Kantarellit ovat ehdottomasti sienien osalta eräs suosikeistani eikä niistä oikein saamaan aikaiseksi epäonnistunutta ruokaa. Kun sain äitiltä vielä tuliaisena vihannes-, juures- ja yrttipussin oman puutarhan tuotoksista, niin valinta oli helppo. Tein pitkästä aikaa kantarellipastaa tuoreista sienistä ja uusista sipuleista. Yksinkertainen pasta valmistuu käden käänteessä ja maistuu ainakin meillä koko perheelle. Kotimaiset raaka-aineet täydentyvät basilikalla ja parmesaanilla, jotka tuovat vähän eteläeurooppalaista sävyä ruokaan. Tuoreiden raaka-aineiden lisäksi ruoan yksi juju on lisätä pannulle loraus sherryä, joka sopii todella hyvin kantarellien kanssa. Pastaan kannattaa lisätä myös esimerkiksi auringonkukansiemeniä tai pähkinöitä, jotta leuat saavat hieman enemmän pureskeltavaa.

Hunajaiset lanttuleivät

Äiti toi tuliaisina reilun satsin oman pienen puutarhansa tuoreita vihanneksia ja juureksia, joten nyt ruoan tuoreus on ainakin kohdallaan! Tuoreet lantut olivat varsinkin aivan mahtavan makuisia, pehmeitä ja aromikkaita. Niitä voi nautiskella aivan sellaisenaan niin kuin myös tein, mutta valmistin osasta Yhteishyvän reseptistä innostuneena lanttuleipiä. Simppeli ruoka toimi oikein hyvin iltapalana. Ideana oli paistaa lantut melko nopeasti hunajassa, sillä tuoreet lantut ovat jo valmiiksi hyvin pehmeitä. Paahdetun leivän päälle levitetään tuorejuustoa ja lanttuseosta, ja annos viimeistellään tuoreella persiljalla ja paahdetuilla auringonkukansiemenillä. Todella helppoa ja maukasta! Suosittelen testaamaan jos saatte käsiinne laadukkaita lanttuja.

Katkarapusalaatti

Kesäinen ja maittava äyriäissalaatti valmistuu tuoreista raaka-aineista nopeasti ja helposti. Salaatinkastikkeena voit käyttää esimerkiksi jotakin valmista tulista ja hapanimelää kastiketta tai kuten tässä tapauksessa, itse tehtyä aavistuksen tulista kastiketta wasabista, limestä ja ranskankermasta.

Makeantulinen inkivääri-broileriwokki

Jupen keittiössä ei oltukaan tehty vähään aikaan aasialaista ruokaa, mutta tilanne korjattiin tekemällä broileriwokkia. Ruokaan tulee tulisuutta tuoreesta chilistä ja makeutta/happamuutta soijakastikkeesta, riisiviinietikasta ja ketjap maniksesta tehdystä kastikkeesta. Broilerin lisäksi muut tärkeät ainekset ovat inkivääri ja valkosipuli. Muuten broilerin kaveriksi voi wokata kasviksia oman maun ja ainesten saatavuuden mukaan, mutta paprika ja sipulit toimivat aina. Lisäksi voit säädellä ruoan tulisuutta chilin määrällä. Voit myös tarjota wokin kaverina nuudelien sijasta riisiä.

Tattirisotto

Blogissa on esitelty jo aiemmin parikin versiota sienirisotoista. Tällä kertaa käytin vaihtelun vuoksi (ja myös sen takia että jääkaapissa oli tarjolla aukaistu pullo) valkoviiniä ja kesäsipulia perinteisemmän salottisipulin sijasta. Risoton voi viimeistellä sopivilla yrteillä, tai kuten tässä tapauksessa, samaisten sipulien hienonnetuilla varsilla.


Ainekset (noin 3 annosta):

• 3 dl arborioriisiä
• 1 1/2 dl tatteja
• 2 kesäsipulia
• oliiviöljyä+voita
• 3 dl valkoviiniä
• noin 8-9 dl kasvislientä
• 1/2 dl parmesaania
• 30 g voita
• suolaa
• mustapippuria

Valmistusohje:

1. Hienonna kesäsipulit ilman varsioa. Kuullota sipuleita voi-öljyseoksessa hetki ja lisää sitten kattilaan riisi. Kuullota myös riisiä hetki.
2. Lisää viini ja anna kiehua kunnes viini on imeytynyt riisiin. Lisää sitten kasvisliemi vähän kerrallaan ja keitä riisiä kunnes se on melkein kypsää eli noin 18 minuuttia. Riisin tulee olla kosteaa ja irtonaista mutta kuitenkin kiinteää.
3. Paista odotellessa sienet toisessa pannussa voi-öljyseoksessa.
4. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita vielä risoton sekaan parmesaani, voi ja tatit.
5. Tarjoa heti silputulla kesäsipulien varsilla ja raastetulla parmesaanilla koristeltuna.

Hirvipataa ohran ja riisin kera

Blogissa on vietetty viime ajat hiljaiseloa kesäkiireiden takia, joten on aika palata takaisin sorvin ääreen. Pakastimesta löytyi vielä hirvenlihaa, jonka suotuisa käyttöpäivä alkoi lähestyä loppuaan. Siispä oli syytä tehdä pitkähkön tauon jälkeen perinteistä, simppeliä ja maistuvaa hirvipataa. Padan kastike tehdään kermasta ja punaviinistä sopivalla sekoituksella, jonka lisäksi kastike maustetaan oman maun mukaan sopivilla yrteillä. Tykkään itse laittaa sekaan usein myös sieniä, joten tällä kertaa pakastimesta sekaan tarttui reilu satsi suppilovahveroita. Hirvipadan kaveriksi sopii hyvin esimerkiksi perunat, speltti, riisi ja ohra. Myös lisukkeen osalta ideana oli käyttää pois kaapissa lojuvia vajaita paketteja, joten valmistin sopivan sekoituksen riisistä ja ohrasta padan kyytipojaksi. Annoksen voi viimeistellä tuoreilla yrteillä ja vaikkapa puolukkahillolla. Tämän helpommaksi ruoanlaitto ei voi tuskin mennä, mutta muista varata padan kypsyttämiseen riittävästi aikaa eli noin 3-5 tuntia, jolloin lihasta tulee herkullisen mureaa ja suussa sulavaa.

Kesän helpoin ja makein grilliherkku, vaahtokarkit

Tällä kertaa kirjoituksen aihe on hieman poikkeuksellinen, sillä nyt tarjolla ei ole sen kummempaa reseptiä vaan muistutus yksinkertaisesta grilliherkusta eli vaahtokarkeista! Tarvitset vain puu- tai grillitikkuja, vaahtokarkkeja ja grillin tai avonuotion. Karkkeja tarvitsee vain pikaisesti käyttää tulen lähettyvillä, sillä niiden sisus sulaa todella nopeasti. Namuset voi nauttia sellaisenaan tai esimerkiksi tuoreiden mansikoiden ja hunajan kera niin kuin tässä tapauksessa. Ja on muuten hyvää ja maistuvat kaikenikäisille. Ei muuta kuin herkuttelemaan.

Olutarvio: Mongozo Premium Pilsener

Pitkä arviointitauko Suomesta saatavilla olevien oluiden osalta päättyy Mongozo Premium Pilsenerin myötä. Mongozo on yksi harvoista Alkon luomuoluista, joka on myös samalla reilun kaupan tuote. Belgialaispanimon pils on vaaleankeltainen ja kirkas olut niukahkolla ja nopeasti häviävällä vaahdolla terästettynä. Tuoksu on kevyehkö ja aavistuksen hedelmäinen. Siinä on myös hieman yrttisyyttä ja aavistus makeutta. Siis ok lajissaan muttei mitään sen kummempaa.

Maku on melko makeahkon maltainen sekä aavistuksen yrttinen ja ruohoinen. Humalointi tuntuu aluksi melko mitättömältä, mutta nostaa tasoaan asteen tai pari hetken kuluttua. Samaa voi sanoa myös ylipäänsä oluen mausta, joka muttuu lopussa miellyttävän kuivaksi ja katkerohumalaiseksi. Oluen runko on kuitenkin hyvin kevyt tai paremminkin aavistuksen vetinen.

Suutuntuma on keskitäyteläinen, mukavan raikas ja sopivan hiilihapokas. Jälkimaku on makeahko ja melko kestävä ja samalla mukavasti suuta kuivattava.

Odotukset olutta kohtaan eivät olleet kummoiset, joten lopputulos oli tällä kertaa positiivinen yllätys. Mongozo ei tarjoa mitään maata mullistavaa, mutta kuitenkin onnistunut ja tasapainoinen/tasapaksu ilman niin hyvässä kuin pahassa.

Mongozo Premium Pilsener:
Panimo: Huyghe, Belgia
Tyyli: Pils, 5,0 %
Hinta: 3,15 euroa / 0,33 litraa / Alko

Pisteet:
Tuoksu 5/10 + Ulkonäkö 3/5 + Maku 6/10 + Suutuntuma 3/5 + Yleisvaikutelma 11/20 = Yhteensä 28/50

Olutarvio: Celtika 8,8°

Bretagnelaispanimon oluista viimeisenä arviointivuoron saa Celtika 8,8°, jonka etikettiä koristaa itse piru ja teksti 'entrez en enfer...' eli vapaasti käännettynä 'astu helvettiin'.

Matkan aikana testattuihin oluisiin verrattuna Celtika synnyttää todella reilusti kuohkeaa valkoista ja pitkäkestoitsa vaahtoa lasiin kaadettaessa. Oluen väri on tuttu sameahkon kullankeltainen, joskin hieman punertavampi kuin yleensä. Myös tuoksu on tavallista voimakkaampi, sillä sen aromit tavoittavat nenän jo lasiin kaadettaessa. Tuoksu on hedelmäinen, yrttinen ja mausteinen. Varsinkin korianteri tuoksuu todella selvästi. Samoin appelsiini ja omena yhdistyvät hiivaleivän tuoksuun.

Maku on mukavan hedelmäinen, makean maltainen, mausteinen ja hiivainen. Mausta huomaa alkoholin muttei pahalla tavalla, sillä kokonaisuus on hyvin pehmeä. Alkoholin huomaa lähinnä sisälmyksiä lämmittävänä vaikutuksena, joten tätä ei voi suositella juotavaksi 30 asteen helteessä kuten tämä bloggaaja. Alun hunajainen makeus muuttuu lopussa hieman kuivemmaksi, ja maku kestää mukavan pitkään.

Celtika ylitti omat odotukset, sillä hieman karkea etiketti antoi ymmärtää oluen olevan maultaan jotakin hyvin jyrkkää ja alkoholimaista. Tätä se ei kuitenkaan ollut, vaan olut oli pehmeän täyteläinen ja oikein maistuva.

Katso myös muut saman panimon oluiden arviot:

• Britt Blanche
• Britt Rousse
• Sant Erwann
• Dremmwell Blonde Bio
• Gwiniz Du

Celtika 8,8°:
Panimo: Brasserie de Bretagne, Ranska
Tyyli: Bière de garde, 8,8 %

Pisteet:
Tuoksu 7/10 + Ulkonäkö 4/5 + Maku 7/10 + Suutuntuma 3/5 + Yleisvaikutelma 12/20 = Yhteensä 33/50