lauantai 31. maaliskuuta 2012

Olutarvio: Gouden Carolus Easter Beer

Viimeisenä arviointivuorossa Alkon tämän vuoden pääsiäisolutvalikoimasta on vahva belgityylinen ale eli Gouden Carolus Easter Beer. Muhkeasta ja komeasta 0,75 litran pullosta riittää jaettavaa useammallekin henkilölle.

Olut näyttää lasissa melko tyypilliseltä lajityyppinsä edustajalta. Punertavanruskea ja voimakkaasti kolaa muistuttava olut ei muodosta juurikaan vaahtoa trappistilasiin kaadettaessa, mutta jäljelle jää kuitenkin ohut pitsikerros. Tuoksu leijailee jo kauas lasista, ja lähempi tutustuminen paljastaa sen voimakkaan hedelmäiseksi. Erityisesti anis tuoksuu voimakkaasti ja tuo reilusti raikkautta. Samoin luumu ja banaani ovat hyvin esillä. Tuoksussa on myös annos makeutta.

Maku on tuoksua makeampi. Ensimmäisenä ajatuksena mieleen tulee sen pehmeys. Ensipuraisu on kuin linnunmaitoa joisi. Toisella haukulla maun suolainen lakritsisuus nousee esiin. Maku muuttuu loppua kohden yrttisemmäksi ja makeammaksi, mutta maussa myös reilusti tuoksua dominoinutta raikasta anista. Samalla kypsä hedelmäisyys alkaa vallata lisää tilaa. Tämä on siitä mielenkiintoinen ja onnistunut olut, että mausta tuntuu löytyvän jokaisella suullisella joku uusi elementti. Hienoa!

Täyteläinen suutuntuma on niin ikään todella pehmeä, hedelmäinen ja yrttisen kuivakka. Hiilihappoja on maltillisesti ja kokonaisuus on todella tasapainoinen. Tässä ei maistu reipas alkoholi oikeastaan muuten kuin sisuksia lämmittävänä tunteena.

Golden Carolus Easter Beer on todella monipuolinen ja laadukas olut, joka jopa onnistui ylittämään omat odotukset. En ole jostain syystä tullut maistelleeksi aiemmin ilmeisen laadukkaan belgipanimon oluita, mutta tästä lähtien tilannetta täytyy korjata. Alkosta löytyy tällä hetkellä myös toinen panimon olut eli Gouden Carolus Classic, joka täytyy kyllä ehdottomasti ottaa testauslistalle.

Gouden Carolus Easter Beer:
Panimo: Het Anker, Belgia
Tyyli: Belgityylinen vahva ale, 10,5 %
Hinta: 9,48 euroa / 0,75 litraa / Alko

Pisteet:
Tuoksu 7/10 + Ulkonäkö 4/5 + Maku 8/10 + Suutuntuma 4/5 + Yleisvaikutelma 16/20 = Yhteensä 39/50

Munakoisopaistos

Tämä ruoka on oikeastaan yhdistelmä kahta aiemmin blogissa tehtyä eli melanzane alla parmigianaa ja pestoa. Ajatuksena oli siis tuunata hieman aiemmin hyväksihavaittua munakoisopaistosta pestolla, tuoreella basilikalla ja aurinkokuivatuilla tomaateilla. Ja kyllähän tämä oli erittäin hyvää. Munakoisopaistos on myös siinä mielessä loistava ruoka, että sen maku ei ainakaan huonone jos tähteet syö seuraavana päivänä. Maut tasaantuvat ja yksi loistava tapa syödä paistosta on yhdistää se vaalean leivän kanssa. Käytännössä otetaan siis viipale vaikkapa patonkia tai maalaisleipää ja dipataan sitä paistoksessa. Tällöin leivän pieni kuivahtaminenkaan ei haittaa, vaan parhaat päivät nähneen leivän saa käytettyä kätevästi.


perjantai 30. maaliskuuta 2012

Possua, sieniä ja bambua

En keksinyt tälle lähinnä kiinalaisia ja japanilaisia makuja yhdistävälle ruoalle parempaakaan nimeä kuin otsikossa mainitun, mutta siitähän tässä lopulta on kyse. Possun, sienten ja bambunversojen lisäksi tässä wokissa on purjoa, valkosipulia ja inkivääriä tuomaan hieman lisämakua ja tietenkin jonkun sortin hapanimelä kastike. Tällä ohjeella annoksesta tulee todella reilun kokoinen, joten ruokaa riittää vähintään viidelle syöjälle. Itse nautin tätä ihan sellaisenaan sekä paistettujen nuudelien kanssa, mutta myös riisi sopii tälle ruoalle oikein hyvin.



Tom Yum Gai

Tom yum on Wikipedian mukaan tulinen, hapan ja kirkas keitto, jossa käytetään tyypillisesti sitruunaruohoa, kafferilimetin lehtiä, galangalia, limettimehua, kalakastiketta, murskattua chilipippuria ja nykyisin myös usein sieniä. Eri versioissa käytetään lisäksi katkarapuja (tom yum goong) tai kanaa (tom yum gai). Tom yum kuuluu perinteisesti thaimaalaiseen ja laoslaiseen keittiöön, mutta sitä tehdään myös erilaisina versioina monissa muissa aasialaisissa maissa.

Alkujohdattelun jälkeen onkin aika todeta, että oikeasti tämä ruoka ei ole tom yum gaita, vaan pikemminkin kyseinen ateria on toiminut inspiraation lähteenä. Tämä siksi, koska kaikkia olennaisia raaka-aineita (kafferilimettia ja galangalia) ei sattunut olemaan kaapissa, joten jouduin vähän improvisoimaan samankaltaisilla aineksilla. Joka tapauksessa ruoka oli todella hyvää. Itselleni hieman tuntemattomammat shimejisienet olivat oikein maukkaita ja hauskannäköisiä ja kun hintakin oli varsin kohtuullinen, niin näitä tulee ostettua tulevaisuudessa varmasti useamminkin.



torstai 29. maaliskuuta 2012

Olutarvio: Nøgne Ø God Påske 2012

En ole koskaan maistanut huonoa olutta norjalaispanimo Nøgnelta, joten odotukset heidän tämänvuotista pääsiäisolutta kohtaan olivat kohtalaisen korkealla. Pullon etiketissä olut suositellaan nautittavaksi peräti 3-asteisena, mutta itse otin oluen testattavaksi jääkaappikylmänä eli hieman lämpimämpänä. Lisäksi etiketissä varoiteltiin pullon avaamisesta, mutta ainakin omalla kohdalla avaaminen sujui nätisti eikä keittiössä jouduttu siivoushommiin.

Olut muodostaa lasiin kaadettaessa komean valkoisen ja kuohkean vaahdon, joka viipyy ja ilahduttaa lasissa kiitettävän pitkään. Vaahdon alta paljastaa samea ja vaaleanruskea runko. Ulkonäkö antaa odottaa voimakasta tuoksua, mutta nenän työntyessä lasiin kokonaisuus osoittautuu odotettua kevyemmäksi. Päällimmäisenä tuntemuksena mieleen hiipivät hiivan, maltaan ja vehnän aromit. Tarkempi tutustuminen paljastaa myös hieman kevyttä yrttisyyttä/mausteisuutta, sitrukseen ja banaaniin kallellaan olevaa hedelmäisyyttä, ruohoisuutta ja karamellimaista makeutta. Mielestäni tuoksu on hyvin tasapainossa ja miellyttävä.

Maku on mukavan raikas ja hedelmäinen. Samoin kevyt karamellimainen makeus ja maltaisuus ovat hyvin esillä. Mausta paljastuu kiva sitrushedelmäinen aromi yhdistettynä kuivakkaan, happamaan ja havumetsän männyt mieleen tuovaan makuun. Lisäpotkua makuun tuovat myös hiivaisuus ja yrttisyys, joka tuntuu erityisesti jälkimaussa. Keskitäyteläinen suutuntuma on vain kevyesti hapokas ja nautittavan maukas.

Nøgnen pääsiäisolut ei petä taaskaan odotuksia, vaan on yhtä aikaa nautittava, mielenkiintoinen ja haastava olut belgialeista ja vehnäoluista pitäville.

Nøgne Ø God Påske 2012 on osa Alkon tämänvuotista pääsiäisolutavalikoimaa.

Nøgne Ø God Påske 2012:
Panimo: Nøgne Ø, Norja
Tyyli: Vehnäale, 6,5 %
Hinta: 6,34 euroa / 0,50 litraa / Alko

Pisteet:
Tuoksu 8/10 + Ulkonäkö 4/5 + Maku 8/10 + Suutuntuma 4/5 + Yleisvaikutelma 15/20 = Yhteensä 39/50

Vihreä chorizo-pastasalaatti

Nopeasti valmistuvat salaatit ovat nälkäisen arki-illan pelastus. Ruokaan sai täytettä pastasta ja chorizosta, välimerellistä makua aurinkokuivatuista tomaateista, oliiveista ja hyvästä oliiviöljystä sekä raikkautta parista erilaisesta salaatista ja kirsikkatomaateista. Valmistukseen kuluu aikaa pastan keittämisen verran eli noin kymmenen minuuttia, joten tämän valmistuksen ei luulisi jäävän kiinni myöskään kiireisestä aikataulusta.



keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Olutarvio: Ørbæk Påskebryg

Ørbæk Påskebryg on tuttu jo Alkon edellisvuoden pääsiäsiolutvalikoimasta. Edellinen tanskalaispanimo Ørbækin tekemä ja maisteltu olut oli jouluolutvalikoiman Jingle Bells, joka ei iskenyt oikein omaan makuhermoon. Pääsiäisolutta tarkoittava Påskebryg tuli testattua jo viime vuonna, mutta palataanpa aiheeseen keskinkertaisista muistikuvista huolimatta.

Luomuolut näyttää tuopissa punertavanruskealta, ja se tuottaa reilusti beigeä vaahtoa kaadettaessa. Suurin osa kuohkeasta vaahdosta häviää aikanaan, mutta jäljelle jää silti tyylikäs pitsikerros pitkäksi aikaa. Kyseessä on siis varsin tyylikäs olut.

Tuoksu on melko yrttinen ja mausteinen, hedelmäinen, lakritsinen ja myös hieman karamellimaisen makea. Kohtalaisen voimakas tuoksu on hyvin tasapainoinen ja onnistunut.

Maku yllättää heti aluksi pehmeydellään, vaikka makeutta ja yrttisyyttä riittää kosolti. En ole makeiden oluiden kovinkaan suuri ystävä, mutta tässä makeus on aika lailla sopivalla tasolla. Toffeeta muistuttavaa makeutta tasapainottavat juuri yrttisyys, suolainen lakritsi, kevyt paahteisuus, maltaisuus ja hedelmäisyys. Keskitäyteläinen suutuntuma on sopivan hapokas ja siinä myös kirpeä marjaisuus nousee paremmin esiin.

En pitänyt Påskebrygia viime vuonna kovinkaan erikoisena oluena, mutta nyt tämä maistui jostain syystä selvästi muistikuvia paremmin. Oluessa on aika lailla sellaisia ominaisuuksia mitä pääsiäisoluelta voi odottaa ja toivoakin, joten tätä voi suositella hyvin mielin.

Ørbæk Påskebryg:
Panimo: Ørbæk Bryggeri, Tanska
Tyyli: Dunkler bock, 7,2 %
Hinta: 3,80 euroa / 0,50 litraa / Alko

Pisteet:
Tuoksu 6/10 + Ulkonäkö 4/5 + Maku 8/10 + Suutuntuma 3/5 + Yleisvaikutelma 14/20 = Yhteensä 35/50

Uunissa kypsytetyt feta-kirsikkatomaatit

Eräs omista alkuruoka/välipalasuosikeista on uunitomaatit, jotka ovat helppoudessaan ja maukkaudessaan milteinpä omaa luokkaansa. Itse valmistukseen uunissa kypsytys pois lukien menee noin kaksi minuuttia ja lopputulos on todella herkullinen. Ruoka sopii erinomaisesti esimerkiksi italialaisen ruokaillan alkajaisiksi. Ylimääräisen sapuskan voi syödä hyvillä mielin seuraavana päivänä dipaten esimerkiksi hieman kuivahtaneita leipiä kastikkeessa. Paiston aikana fetasta, tomaateista ja öljyistä syntyy nimittäin erittäin herkullista nestettä, jota ei kannata missään tapauksessa hävittää muuten kuin syömällä!


tiistai 27. maaliskuuta 2012

Aprikoosi-juustokakku

Viikon toinen makea leivonnainen punajuuri-suklaabrowniesin lisäksi on Valion koekeittiöstä bongatun reseptin mukaan tehty aprikoosi-juustokakku. Kohtalaisen vaivattomasti valmistuva ruoka maistunee juustokakkujen ystäville. Viikon leivonnaisista perinteisempi oli omaan makuun myös maistuvampi, ja tätä voisi hyvin tehdä toistekin.



Punajuuri-suklaabrownies

Tammikuussa Helsingin Sanomissa oli kiinnostava punajuuri-suklaabrownien resepti, jota ehdin nyt lopulta testata. Noudatin alkuperäistä reseptiä aika tarkasti muilta osin, mutta pidin kakkua uunissa hieman pidempään koska ohjeen mukaan tehtynä rakenne jäi turhan löysäksi. Ehkä vähempikin olisi riittänyt, mutta nyt kakusta leikatut palat pysyivät hieman paremmin kasassa. Itse leivonnainen syntyy melko pienellä vaivalla, mutta jos keität itse punajuuret kuten itse tein, niin tällöin leipomiseen täytyy varata reilusti aikaa. Punajuurten kypsyminen kun kestää hieman koosta riippuen tunnista ylöspäin. Lopputulos oli kiinnostava ja omaan makuun aika onnistunut. Punajuuri oli juuri se ainesosa, joka sai kiinnostumaan reseptistä, mutta toisaalta se tuntui jyräävän muut maut aika kiitettävästi alleen. Samoin pähkinöitä olisi voinut laittaa hieman vähemmänkin, mutta kyllähän tämä oli varsin mielenkiintoinen kokeilu ja jälleen kerran yksi osoitus punajuuren monikäyttöisyydestä.


maanantai 26. maaliskuuta 2012

Siitakesieni-parmankinkkupasta

Vaivattoman sienipastan voi tehdä milteinpä mistä sienistä tahansa. Tästä perusreseptistä on tullut yksi suosikkipastoistani, johon tulee yleensä laitettua joko siitakesieniä tai ruskeita herkkusieniä. Ideana on ensin paistaa parmankinkku omassa rasvassaan erillään rapeaksi ja sitten sienet voissa pehmeäksi. Kastike muodostuu helposti kerman ja parmesaanin ympärille eikä mausteita tarvita muskottipähkinää lukuun ottamatta perinteisten suolan ja pippurin lisäksi. Kasvissyöjät voivat jättää kinkun pois ja laittaa tilalle vaikkapa paahdettuja pähkinöitä. Pastan maku on voimakas mutta tasapainoinen. Aterian voi kruunata esimerkiksi kevyellä tai keskitäyteläisellä italialaisella punaviinillä (vaikkapa Valpolicella tai Chianti) ja tuoreella patongilla. Kaiken lisäksi ruoka valmistuu samassa ajassa kun pastavesi kiehuu ja pasta kypsyy. Ei muuta kuin nauttimaan!

Ainekset:
  • 250 g tagliatellea
  • 50 g voita
  • 300 g siitakesieniä
  • 100 g parmankinkkua
  • 2 dl kermaa
  • 75 g parmesaania
  • suolaa
  • mustapippuria
  • muskottipähkinää
  • tuoretta persiljaa
Valmistusohje:
  1. Pilko parmankinkut noin kolmeen osaan ja paista paistinpannulla omassa rasvassa rapeiksi. Nosta sitten kinkut sivuun talouspaperin päälle.
  2. Puhdista ja pilko sienet pienemmiksi. Lisää voi paistinpannulle ja paista sienet kunnes ne ovat pehmenneet.
  3. Keitä pasta odotellessa ohjeen mukaan.
  4. Lisää kerma ja suurin osa raastetusta parmesaanista pannulle. Kiehauta ja mausta suolalla, pippurilla ja muskottipähkinällä. Lisää vielä aivan lopuksi kinkku takaisin paistinpannulle.
  5. Valuta pasta ja yhdistä kastikkeen kanssa. Sekoita hyvin.
  6. Kokoa annokset ja viimeistele raastetulla parmesaanilla ja hienonnetulla persiljalla.

sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Olutarvio: Stadin American Amber Lager

Alkon valikoimaan ilmestyi Stadin Panimolta uusi olut maaliskuun alussa eli American Amber Lager. Itse ihastuin vähän aikaan sitten panimon American Amber IPA:an, joka oli mielestäni Alkon 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi lanseeratun pienpanimosarjan kirkkain helmi. Odotukset olivat siis korkealla ennen pullon korkkausta.

Hieman samea olut on väriltään kuparinruskea. Valkoinen ja niukahko vaahto kestää lasissa hetkisen ennen katoamistaan, joskin pinnalle jää vielä ohut kerros muistuttamaan menneestä. Tuoksu on raikas yhdistelmä sitrusta, yrttiä, pihkaa ja havumetsää terästettynä aavistuksella karamellimaista makeutta.

Maku jatkaa kuta kuinkin samalla linjalla tuoksun kanssa. Sama puumainen ja kuiva humalointi on hallitsevin elementti yhdistettynä kevyeen makeuteen. Mausta löytyy myös hedelmäisyyttä ja viljaista mallasta. Maku ei ole kuitenkaan aivan yhtä raikas kuin tuoksu. Oluen suutuntuma on keskitäyteläinen ja melko hapokas. Jälkimaussa katkerot nousevat vielä paremmin esiin.

Valitettavasti tämän kokemuksen perusteella Amber Lager ei yllä IPA-veljensä tasolle, mutta joka tapauksessa kyseessä on laadukas ja suositeltava olut. Tässä on toki huomioitava jo lähtökohtaiset erot oluttyyppien välillä, sillä ainakin omaan makuun alet toimivat poikkeuksetta lagereita paremmin.

Oma pulloni oli erää #417.

Stadin American Amber Lager:
Panimo: Stadin Panimo, Suomi
Tyyli: Premium lager, 5,3 %
Hinta: 4,24 euroa / 0,33 litraa / Alko

Pisteet:
Tuoksu 7/10 + Ulkonäkö 3/5 + Maku 6/10 + Suutuntuma 3/5 + Yleisvaikutelma 14/20 = Yhteensä 33/50

lauantai 24. maaliskuuta 2012

Hapanimelä kalkkunawokki

Hapanimeläkastike maistuu ainakin meikäläiselle eikä sen monikäyttöisyys ainakaan vähennä sen käyttömahdollisuuksia. Tämä kastike sopii erinomaisesti milteinpä kaiken lihan ja mikseipä myös pelkkien vihannesten kanssa. Nyt vuorossa oli kalkkunawokki, johon sai käytetyä kätevästi toisesta ruoasta eli vietnamilaisesta minipatongista ylijääneen uunissa kypsytetyn kalkkunafileen. Ruokaan käy toki myös kalkkuna muussa muodossa ja kypsentämättönä. Tällöin lihankypsytykseen ja wokkaukseen tarvitsee vain hieman enemmän aikaa. Tölkkiananaksen sijaan voit toki käyttää myös tuoretta ananasta, joka on itse asiassa suositeltavampi vaihtoehto.


Ainekset:
  • öljyä paistamiseen
  • 500 g paistettua kalkkunaa
  • 1 iso sipuli
  • 1 punainen paprika
  • 1 solovalkosipuli
  • 1 punainen chili
  • 1 purkki ananasta ilman mehua
  • tummaa soijakastiketta
Hapanimelä kastike:
  • 2 dl vettä
  • 1 rkl maissitärkkelystä
  • 3 rkl riisiviinietikkaa
  • 2 rkl tummaa soijakastiketta
  • 1 rkl ketjap manista
  • 2 rkl ruokosokeria
  • 2-3 cm pala raastettua tuoretta inkivääriä
  • cayennepippuria
Lisäksi:
  • ruohosipulia
Valmistusohje:
  1. Valmista ensin kastike eli sekoita kaikki ainesosat ja jätä tekeytymään.
  2. Keitä riisi ohjeen mukaan.
  3. Pilko kalkkuna pienemmiksi paloiksi.
  4. Kuori ja viipaloi sipulit. Pilko paprika ja chili pienemmiksi. Valuta ananas purkista (tai pilko tuore ananas).
  5. Kuullota sipulit ja chili kuumalla wokkipannulla öljyssä. Lisää sitten sekaan liha ja wokkaa pari minuuttia (jos käytät kypsentämätöntä lihaa, niin aikaa täytyy varata enemmän). Kaada pannulle soijakastiketta kunnon loraus. Lisää sitten vielä pannulle kasvikset ja hapanimeläkastike. Wokkaa parin minuutin ajan.
  6. Kokoa annokset ja viimeistele esimerkiksi ruohosipulilla.

Olutarvio: Höss Maibock

Alkoon kevään uutuusoluita on saksalaisen Höss-panimon Maibock eli suomennettuna kevätolut. Ensimmäisenä huomio kiinnittyy tyylikkääseen korkkiviritelmään, joka on tuttu myös aiemmin blogissa arvioidusta panimon Das Echte -oluesta. Kyseinen olut ei iskenyt omaan makuun juuri lainkaan, mutta onneksi tämä Alkon uutuusolut toimii huomattavasti paremmin.

Lagereihin kuuluva heller bock on väriltään kullankeltainen ja täysin kirkas olut, joka synnyttää vaahtoa vain niukasti ja lyhytkestoisesti lasiin kaadettaessa. Tuoksu on maltainen ja viljainen. Lisäksi siitä erottaa melko selvästi hunajan, joka tuo makeutta tuoksuun. Samoin oikein tarkasti nuuhkimalla siitä erottaa karamellia muistuttavaa makeutta. Tuoksu on kuitenkin kokonaisuudessa hyvin kevyt joskin tasapainoinen.

Maku on ensipuraisulla hunajaisen makea ja kevyen yrttisesti humaloitu. Tuoksusta tuttu maltaisuus on toki myös vahvasti esillä. Makeus ei iske kuitenkaan häiritsevästi läpi. Humalointia olisi kaivannut kyllä enemmän, sillä reippaahkosta alkoholipitoisuudesta huolimatta oluen runko on kovin ohut. Suutuntuma on    kohtalaisen täyteläinen ja pehmeä. Hapokkuus on niin ikään melko maltillista. Jälkimaussa alkoholi puskee hieman enemmän läpi eikä lopetus ole muutenkaan aivan paras mahdollinen.

Höss Maibock on perinteistä saksalaista laatua, joka ei yllätä positiivisesti muttei toisaalta petäkään. Itsellä tämä taitaa jäädä kertamaisteluksi.

Höss Maibock:
Panimo: Privatbrauerei Höss der Hirschbräu, Saksa
Tyyli: Heller bock, 6,5 %
Hinta: 4,74 euroa / 0,50 litraa / Alko

Pisteet:
Tuoksu 6/10 + Ulkonäkö 3/5 + Maku 6/10 + Suutuntuma 3/5 + Yleisvaikutelma 11/20 = Yhteensä 29/50

Olutarvio: Laitilan Kievari Mämmi 2012

Laitila mainostaa pääsiäisolutta maailman parhaana mämmioluena. Tämä voi olla hyvinkin totta, koska en muista ainakaan itse törmänneeni muiden valmistamiin mämmioluisiin. Oluen valmistuksessa kun on aivan kirjaimellisesti käytetty mämmiä. Joten ei muuta kuin innokkaasti maistelemaan!

Oluen väri on tumma ja punertavanruskea. Muuten olut on kirkas ja kaadettaessa reiluhkosti kuohkeaa beigeä vaahtoa muodostava.

Tuoksussa huomio kiinnittyy ensimmäisenä melko makeaan yleisvaikutelmaan, jossa makea ja ruisleipämäinen mämmin aromi nousee hyvin esille. Tuoksussa on myös aavistus piristävää kahvia, suklaata ja paahtoa. Humalointi ei nouse kovin hyvin esille, mutta kevyt yrttisyys ja vasta leikattu ruoho tuntuvat myös nenän onkaloissa. Taustalla vaanii myös aavistus hernekeittoa varsinkin oluen lämmetessä, mutta onneksi tällä kertaa se pysyy kohtuullisuuden rajoissa.

Maku on suklaisen makeahko ja aavistuksen paahteinen. Tämä yhdistettynä kuivaan ja leipämaiseen maltaaseen muistuttavat edelleen mämmistä, mutta mielestäni mämmin aromit pääsevät paremmin esille tuoksussa kuin maussa. Maku seuraa muuten hyvin tuoksua, sillä myös siinä on samoja kahvin ja ruohon aromeita. Oluen suutuntuma on kevyehkö ja keskihapokas. Jälkimaussa tuntuu aavistuksen verran enemmän kuivaa humalointia, mutta jälkimaku on turhan karkea.

Oluen perusrunko on melko ohut, mutta voisin kuvitella tämän sopivan parhaiten nautittavaksi ruoan kanssa. Mämmissä ei ole varsinaisesti mitään suurempaa moittimista, sillä se on melko tasapainoinen mutta omaan makuun hieman tylsä olut. Olisin myös kaivannut hieman enemmän sitä mämmiä myös makuun.

Laitilan Kieväri Mämmi 2012 on osa Alkon tämänvuotista pääsiäisolutavalikoimaa.

Laitilan Kievari Mämmi 2012:
Panimo: Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, Suomi
Tyyli: Aromatisoitu olut, 5,2 %
Hinta: 4,24 euroa / 0,50 litraa / Alko

Pisteet:
Tuoksu 5/10 + Ulkonäkö 4/5 + Maku 5/10 + Suutuntuma 2/5 + Yleisvaikutelma 10/20 = Yhteensä 26/50

perjantai 23. maaliskuuta 2012

Piknik-herkut

Tomin keittiön ensimmäinen kausi käsitti kymmenen jaksoa, joista viidennessä aiheena oli aasialaishenkiset piknik-herkut shampanjakoulutukseen. Blogissa esiteltiin jo aiemmin menun ruoat, mutta tähän on koottu yhteen koko menu.

















Tomi Björckin piknik-herkut:

BAHN MI: Vietnamilainen minipatonki
RICE CRACKERS JAPONESE: Tar tar -lihaa riisikakulla
THAI SKAGEN: Katkarapuja thai-tyyliin
ROCKY ROAD: Aussisuklaata ja vaahtokarkkeja


Kokonaisuus oli todella mielenkiintoinen ja ruoat mukavaa naposteltavaa rentoon illanviettoon. Lisäksi eri ruoat valmistuivat kohtalaisen helposti, joten aasialaisesta ruoasta pitävien kotikokkien kannattaa ehdottomasti testata tätä menua.

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Thaihenkinen liha-pastasalaatti

Tämän täyttävän mutta kepeän salaatin idea on varsin yksinkertainen. Otetaan hieman tuoreita vihanneksia, pastaa, hyvää naudan filettä ja marinoidaan koko komeus lime-hunaja-kalakastikkeella. Makumaailma muistuttaa hieman thairuoasta, vaikka ainekset ovat joka puolelta. Sopivan mediumiksi jätetty liha tuo ruokaan oman murean makunsa. Lisäksi ruoan voi syödä joko kylmänä tai hieman lämpimänä, ja se sopii erinomaisesti myös seuraavan päivän lounaaksi.

Olutarvio: Svaneke Vårhare

Alkon valikoimaan ilmestyvät pääsiäisoluet ovat varma kesänmerkki vaikka ulkona tuiskuttaisi räntää. Tänä vuonna Alko esittelee kuusi pääsiäisolutta viidestä eri maasta. Kaikki oluet tullaan arvioimaan myös Jupen keittiössä.

Ensimmäisenä vuorossa on Svaneke Vårhare eli kevätjänis. Svaneken panimo on tuttu jo Alkon valikoiman monesta muusta aiemmasta oluesta, joista blogissa on aiemmin käsitelty Jule Spektakel -jouluolutta ja Session Pilsneria. Yhteistä näille ja muille maistelemilleni Svaneken oluille on ollut laadukkuus mutta aivan täysosumaa ei ole vielä tullut vastaan. Nyt vuorossa on lähtökohtaisen ilahduttavasti Saison, joka miellyttää oluttyylinä itseäni.

Olut on ulkomuodoltaan todella samea kuten Saisonin kuuluukin olla ja väriltään tyylikkään oranssinen ja mukavasti valkoista vaahtoa muodostava. Tuoksussa kiinnittyy huomio ensimmäisenä hedelmäisyyteen ja raikkauteen. Kypsä banaani muistuttaa miltei vehnäolutta, mutta kevyt mausteisuus ja voimakas  belgihiiva paljastavat asian todellisen laidan. Kokonaisuus on tasapainoinen, maltillinen ja tyylikäs.

Maku on hieman karamellimaisen makeahko yhdistettynä edelleen todella voimakkaaseen hedelmäisyyteen lähinnä banaanin ja appelsiinin voimalla. Myös sitrushedelmäisyys muistuttaa kevyenä kirpeytenä. Trappistihiivan olemassaolo tuntuu toki myös maussa tuoksun lisäksi. Samoin tuoksusta tuttu yrttisyys, ruohoinen ja reipas katkerohumalointi tuovat oman tyylikkään panoksensa kokonaisuuteen.

Oluen suutuntuma on keskitäyteläinen ja matalahappoinen sekä helposti juotava. Loppua kohden makeahko perusrunko saa väistyä happaman ja kuivan humalan tieltä. Tässä vaiheessa myös yrttisyys nousee entistä suurempaan rooliin.

Svaneken sesonkiolut yllätti tämän oluenmaistelijan laadukkaalla otteellaan. Olut on hieman vehnäolutta muistuttava Saison, jonka soisi viihtyvän Alkon valikoimassa myös kesähelteillä. Olisin toivonut ainoastaan hieman tukevampaa runkoa, mutta muuten tämä olut on hienosti tasapainossa. Summa summarum, Vårhare taitaa olla toistaiseksi paras maistelemani Svaneken tuotos.

Svaneke Vårhare:
Panimo: Svaneke, Tanska
Tyyli: Saison, 6,5 %
Hinta: 6,41 euroa / 0,50 litraa / Alko

Pisteet:
Tuoksu 7/10 + Ulkonäkö 4/5 + Maku 8/10 + Suutuntuma 3/5 + Yleisvaikutelma 15/20 = Yhteensä 37/50

tiistai 20. maaliskuuta 2012

Rocky Road eli aussisuklaata ja vaahtokarkkeja

Tomin keittiön aasialaismenu päättyi loikkaan kohti Australiaa eli makeana jälkkärinä oli Rocky road maan tyyliin. Jälkkärihän valmistuu todella helposti kunhan vain muistaa varata tarpeeksi aikaa seoksen kovettamiseen. Ja kyllähän tämä on todellista herkkua. Rocky roadia katsoessa tulee ensimmäisenä mieleen lasten synttärikutsut, mutta eipä tämäkään annos ehtinyt kovin kauaa viihtyä jääkaapissa ennen poistumista aikuisten suihin.

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Rice crackers japonese eli tartar -lihaa riisikakulla

Menun kolmas suolainen ruoka oli rice crackers japonese eli tartar -lihaa riisikakulla. Muut menun suolaiset ruoat - Bahn Mi eli vietnamilainen minipatonki ja Thai Skagen eli katkarapuja thaityyliin - on jo esitelty aiemmin blogissa. Tämän ruoan ideana on käyttää laadukasta lihaa ja maustaa se japanilaistyylisesti. Marmorihärkä tai -nauta sopii tähän tarkoitukseen oikein hyvin. Liha kannattaa jauhaa itse joko lihamyllyssä tai raaputtaa terävällä veitsellä hienoksi. Sanomattakin on selvää että lihan laatuun ja tuoreuteen täytyy panostaa.

Thai Skagen eli katkarapuja thaityyliin

Tomin keittiöstä tuttu aasialaishenkinen menu sai jatkoa thai skagenista eli katkaravuista thai-tyyliin. Aiemmin blogissa oli esittelyssä jo Bahn mi eli vietnamilainen minipatonki. Loput herkut esitellään blogissa aivan lähiaikoina.

Ideana oli siis tehdä perinteisten toast skagenin sijasta thaivaikutteinen skagen, jossa eksoottisia makuja tuovat shiracha-chili, thaibasilika ja lime. Majoneesi kannattaa tehdä niin ikään itse vanhalla tutulla ja hyväksi havaitulla reseptillä.


sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Bahn Mi eli vietnamilainen minipatonki

Jupen keittiöltä nimensä varastanut Tomin keittiö tulee uusintana tällä hetkellä Jimiltä. Toki millään muulla blogilla tai ruokaohjelmalla ei ole näin omaperäistä nimeä käytössään... Lisäksi Tomi Björckin ja Matti Wikbergin Gaijin-ravintola sai juuri menneellä viikolla erikoismaininnan Michelin-oppaaseen, joten oli sopiva hetki kokeilla Tomin ohjelmassa esittelemää menua "piknik-herkkuja shampanjakoulutukseen".

Menu on seuraava:
BAHN MI: Vietnamilainen minipatonki
RICE CRACKERS JAPONESE: Tar tar -lihaa riisikakulla
THAI SKAGEN: Katkarapuja thai-tyyliin
ROCKY ROAD: Aussisuklaata ja vaahtokarkkeja

Kokonaisuus oli todella mielenkiintoinen ja ruoat mukavaa naposteltavaa rentoon illanviettoon. Lisäksi eri ruoat valmistuivat kohtalaisen helposti, joten aasialaisesta ruoasta pitävien kotikokkien kannattaa ehdottomasti testata tätä menua. Tässä on vuorossa ensimmäinen ruoka, vietnamilainen minipatonki Bahn Mi.

Nopea kreikkalainen salaatti

Välimerellisen salaatin tekee käden käänteessä, joten ruoka sopii hyvin kiireisen päivän ruoaksi. Tärkeintä on käyttää tuoreita raaka-aineita ja laadukasta fetaa ja (extra virgin) oliiviöljyä. Normaalisti salaattiin kannattaa laittaa ihan tavallisia oliiveja tai kalamata-oliiveja, mutta nyt testasin vaihtelun vuoksi täytettyjä oliiveja. Kurkusta voi poistaa halutessaan vetisen keskiosan ja kuoret, mutta itse en jaksa tehdä yleensä tehdä tätä varsinkin jos salaatti syödään tuoreeltaan.


lauantai 17. maaliskuuta 2012

Viiniarvio: Zenato Veneto Rosso 2008

Zenato Veneto Rosso ilmestyi Alkon valikoimaan helmikuun lopulla ja se palkittiin juuri Vuoden viinit 2012 -kilpailussa hopealla eurooppalaisten alle 10 euroa maksavien punaviinien sarjassa. Perheomisteinen Zenaton viiniliike perustettiin vuonna 1960 ja talon muita viinejä on saatavilla Alkossa  huomattava määrä. Kaikki maistamani ovat olleet laadukkaita ja varsinkin Valpolicella Superiorea on tullut ostettua monta kertaa ruokaviiniksi. Siispä Veneto Rosso tarttui luonnollisesti mukaan Alkon hyllyltä.

Zenato Veneto Rosso on tummanpunainen viini, joka on valmistettu mielenkiintoisesti paikallisesta Corvina Veronesesta ja kansainvälisistä Merlotista ja Cabernet Sauvignonista. Tämän takia se on saanut myös IGT-luokituksen (IGT Rosso Veneto) eikä DOC-luokitusta. Gardajärven etelärannalla Veneton viinialueella tehdyn viinin tuoksu on todella marjainen ja lähinnä kirsikkainen sekä herukkainen. Lisäksi kevyt yrttisyys ja mausteisuus nousevat mukavasti esiin.

Keskitäyteläinen maku vastaa aika pitkälti tuoksun luomia odotuksia. Siinä on myös aavistus jäännössokeria, joka tuntuu selvästi maussa. Pyöreitä tanniineja riittää varsin mukavasti, samoin hapokkuutta, joka tekee tästä hyvän ruokaviinin. Tällä kertaa viiniä tuli nautittua lasillinen kreikkalaishenkisen salaatin kanssa, jonka seuralaiseksi tämä oli hieman turhan tuhti viini. Olettaisin viinin toimivan parhaiten esimerkiksi possun ja vasikan kanssa. Itse tuottaja suosittelee viiniä nautittavaksi esimerkiksi grillatun tai savustetun lihan, italialaisen suolakinkun ja juustojen kanssa.

Viiniä tulee todennäköisesti ostettua myös toistekin hyvän hinta-laatusuhteen ansiosta.


Zenato Veneto Rosso 2008:
Maa/alue: Italia, IGT Rosso Veneto
Valmistaja: Zenato
Rypäleet: Corvina Veronese (40 %), Cabernet sauvignon (20 %), Merlot (40 %)
Hinta: 9,99 euroa / 0,75 litraa / Alko

Punaviinissä haudutettua lammasmakkaraa

Helsingin Sanomien ruokasivulla oli joku aika sitten mielenkiintoinen resepti, jossa lammasmakkaraa haudutettiin punaviinissä. Makkaroita väheksytään usein syyttä, sillä ne ovat monikäyttöistä ja laadukasta ruokaa ainakin kun tietää mistä makkaransa ostaa. Makkaroita on myös monenlaisia, joten ei kannata tyytyä aina siihen yhteen ja perinteiseen. Itse suosin helsinkiläistä Chef Wotkin'sia, jonka valikoima on todella laaja ja kauttaaltaan laadukas. Myymälästä lähti täten muiden ostosten lisäksi herkullisia lammasnakkeja. Seurasin reseptiä tällä kertaa aika orjallisesti, ja valmis ruoka poistui pikavauhtia lautaselta. En laittanut itse makkaroiden kylkeen mitään muuta lisuketta eikä ruoka myöhäisenä iltapalana mielestäni sellaista tarvinnutkaan.

Olutarvio: Brooklyn American Ale

Brooklyn American Ale on väriltään kuparinen, vaalea ja kirkas sekä reiluhkosti vaahtoava olut. Tuoksu on varsin onnistunut yhdistelmä amerikkalaisista humalalajikkeista kumpuavaa eksoottista hedelmää, sitrusta, puuta ja havumetsää. Siinä on myös makeaa maltaisuutta, joka tuo mieleen toffeen ja karamellin.

Raikas tuoksu saa jatkoksi melko kepeän maun. Oluen runko on makeahkon maltainen miedolla katkerolla ja sitrushedelmäisyydellä maustettuna. Valitettavasti yleisilme on melko vetinen. Suutuntuma on pehmeän hapokas ja helposti juotava mutta valitettavan ohut. Jälkimaku on lyhyt mutta kivasti humaloinnin osalta voimistuva.

Oluen ulkonäkö ja tuoksu ovat tyydyttäviä, mutta maku lipsahtaa hieman liikaa vetisyyden puolelle. Janojuomana ja erityisesti grillausoluena tämä toiminee hyvin. Brooklynin panimolta löytyy kyllä parempiakin oluita nautittavaksi.

Brooklyn American Ale:
Panimo: Brooklyn, Yhdysvallat
Tyyli: American Pale Ale, 4,5 %
Hinta: 2,39-2,70 euroa / 0,355 litraa / maitokaupat

Pisteet:
Tuoksu 7/10 + Ulkonäkö 3/5 + Maku 5/10 + Suutuntuma 2/5 + Yleisvaikutelma 12/20 = Yhteensä 29/50

perjantai 16. maaliskuuta 2012

Baby Back Ribs eli porsaan kylkirivit

Baby Back Ribsit eli porsaan kylkirivit ovat herkullista naposteltavaa illanistujaisiin ja sopivat erityisen hyvin grillattavaksi. Niitä voi syödä sellaisenaan tai tarjota yhdessä vaikkapa lohkoperunoiden tai salaatin kanssa. Valmistus on helppoa, joskin aikaa kannattaa varata reilusti. Ribsit kannattaa keittää ensin kypsiksi maustevedessä ja marinoida haluamallaan tavalla vuorokauden verran jääkaapissa. Kokeilin tehdä savuviskistä, soijasta ja hunajasta makeaa marinadia. Marinoinnin jälkeen ribsit joko grillataan tai paistetaan uunissa. Ideana on siis keittää liha kypsäksi, jotta se irtoaa helposti syötäessä eikä pala karrelle grillatessa/paistaessa. Lopputulos oli vähintään tyydyttävä, sillä liha oli sopivan mureaa ja maukasta. Ateria ei ole pilattu myöskään hinnalla, sillä ribsejä saa lihatiskiltä yleensä noin kahdeksan euron kilohintaan. Ruokajuomaksi suosittelen yhdysvaltalaista lageria. Nyt valinta osui Samuel Adams Boston Lageriin.


Pasta Carbonara

Klassikkoruokien valmistus on keskustelua ja mielipiteitä herättävä asia. Tähän saa varmistuksen googletellessa "autenttisen" pasta carbonaran ohjetta. Kuten eräässä blogikirjoituksessa mainittiin: "pasta carbonaran nimissä on tehty eniten rikoksia italialaista ruokakulttuuria kohtaan". Näillä saatesanoilla onkin hyvä jatkaa rikosten tekemistä, joten seuraavassa on oma versio tästä herkullisesta klassikosta.

Carbonara tai Spaghetti alla carbonara tarkoittaa kirjaimellisesti kaivosmiehen vaimon spagettia. Tosin Suomessa resepti tunnetaan myös miilunpolttajan spagettina. Tästä on seurannut monenlaista legendaa ruoan alkuperästä ja historiasta. Todellisuudessa ruoka syntyi toisen maailmansodan jälkeen ja ilmeisimmin Roomassa kaukana hiilikaivoksista. Itse reseptihän on yksinkertaisuudessaan nerokas. Tarvitaan vain pancettaa (tai muuta vastaavaa lihaa), kananmunia, pecorini- ja/tai parmesanjuustoa, valkosipulia, oliiviöljyä, suolaa ja pippuria sekä hetki aikaa. Lopputulos on herkullinen, täyttävä eikä liian raskas oikein tehtynä.

Carbonaran kanssa kannattaa nauttia italialaista punaviiniä kuten Chiantia, Valpolicellaa tai Montepulciano d'Abruzzoa. Nämä kaikki toimivat yleisesti ottaen hienosti suurimman osan paikallisen ruoan kanssa.

torstai 15. maaliskuuta 2012

Olutarvio: Samuel Adams Boston Lager

Samuel Adams Boston Lageria saa nykyisin Suomessa ruokakaupoista ja olutravintoloista. Olut on väriltään kirkas ja vaaleankuparinen. Lasiin kaadettaessa syntyy odotetusti kevyt vaahtokerros, joka häviää nopeasti tiehensä. Tuoksu on todella raikas, hieman sitruksinen ja myös ruohoinen ja puinen humalointi tuoksuu kivasti heti kättelyssä. Lisäksi raikkaan hedelmäisyyden lisäksi nenään kantautuu makeahkon maltaan aromeita.

Oluen perusrunko on kivasti humaloitu, ja maussa jyrää eniten tuoksusta jo tutut sitruksinen ja havumetsää muistuttava raikkaus. Samoin leipäinen maltaisuus ja kevyt yrttisyys lyövät sopusoinnussa keskenään kättä. Kevyt suutuntuma on raikas, sopivan hapokas ja loppua kohden myös hieman katkeroinen. Maku viipyilee suussa mukavan pitkään ja jättää hivenen kuivattavan jälkivaikutelman.

Samuel Adams Boston Lager ylittää muistikuvat ja odotukset ja on todella juotava ja laadukas olut. Se sopii hyvin janojuomaksi tai ruoan kanssa nautittavaksi. Tällä kertaa olut oli mainio kumppani marinoiduille ja paistetuille baby ribseille.

Samuel Adams Boston Lager:
Panimo: Boston Beer Company, Yhdysvallat
Tyyli: Wieniläistyylinen lager, 4,7 %
Hinta: 3,19-3,75 euroa / 0,355 litraa / maitokaupat

Pisteet:
Tuoksu 6/10 + Ulkonäkö 3/5 + Maku 7/10 + Suutuntuma 3/5 + Yleisvaikutelma 13/20 = Yhteensä 32/50

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Olutarvio: König Ludwig Dunkel

König Ludwig Dunkel on Alkon helmikuun valikoiman uutuusoluita.

Olut on väriltään tumma ja punertavanruskea. Lasiin kaadettaessa se synnyttää mukavasti kuohkeaa beigeä vaahtoa, joka häviää suurelta osin melko nopeasti pois mutta jättää vielä jälkeensä lasin reunoille kuohkeaa saippuakuplamaisia saarekkeita. Tuoksu on tummalla lagerille melko tyypillinen eli todella hento. Intensiivisen tutkimisen jälkeen siitä irtoaa hieman leipämaisia ja makeahkon maltaisia aromeita. Siinä on havaittavissa myös hyvin kevyttä paahdetta.

Maku on varsin miellyttävä ja pehmeä. Aluksi siinä maistuu eniten juuri tuoksusta tuttu makeahko, leipämainen ja jopa hieman mämminen makupaletti yhdistettynä paahteiseen mallakseen ja kevyeen yrttisyyteen. Myös ruohomainen humalointi maistuu ja kestää pitkään. Oluen suutuntuma on kevyt, pehmeä ja helposti juotava. Jälkimaussa päällimmäisenä esiin nousee kevyt paahteisuus ja yrttisyys.

König Ludwig Dunkel on oikein juotava ja miellyttävä olut, joka sopii parhaiten nautittavaksi ruoan kanssa. Olettaisin esimerkiksi mausteisen makkaran lisukkeineen toimivan mainiosti Ludwigin kanssa. Oluessa ei ole sinänsä mitään suurempaa valittamista hieman kevyen ja vetisen rungon lisäksi, mutta ei myöskään toisaalta mitään ikimuistoista. Kyseessä on siis laadukas ruoka- ja käyttöjuoma saksalaisten laatustandardien mukaisesti.

König Ludwig Dunkel:
Panimo: Schloßbrauerei Kaltenberg, Saksa
Tyyli: Tumma lager, 5,1 %
Hinta: 3,32 euroa / 0,50 litraa / Alko

Pisteet:
Tuoksu 5/10 + Ulkonäkö 4/5 + Maku 6/10 + Suutuntuma 3/5 + Yleisvaikutelma 13/20 = Yhteensä 31/50

Makea pinaatti-broileripasta

Pinaatti ja broileri on vanha ja hyväksi havaittu yhdistelmä, mutta sain jostakin päähäni kokeilla näiden kanssa kuivatettuja viikunoita. Lopputulos oli varsin mielenkiintoinen eikä lainkaan hassumpi. Makea viikuna tasapainottaa piristävästi pinaatin hieman kitkerää makua, joka tosin meinaa jäädä hieman alakynteen näillä ainesmäärillä. Joka tapauksessa makeahko pasta oli kivaa vaihtelua normaaliin annoksiin.

tiistai 13. maaliskuuta 2012

Paneeratut porsaankyljykset, herkkusienikastike ja perunasose

Perinteinen ja rustiikkinen ateria koostuu kolmesta herkullisesta palasesta, jotka täydentävät mainiosti toisiaan. Kyljysten leivitys kannattaa tehdä huolella, jolloin mausta tulee mehevä ja koostumuksesta rapea. Herkkusienten tilalla voi käyttää muitakin sieniä kuten kanttarellejä. Voit myös halutessasi maustaa perunasosetta esimerkiksi tuoreilla yrteillä, mutta mielestäni tässä tapauksessa yksinkertainen on kaunista.



maanantai 12. maaliskuuta 2012

Nopea äyriäispasta

Arki-illan pelastus on simppeli pasta. Tämä on hyvä esimerkki nopeasti valmistumasta ruoasta, jossa on on ainoastaan muutama pääraaka-aine, mutta makua sitäkin enemmän. Aikaa koko komeuden tekemiseen menee noin 15 minuuttia, joten ruoanlaitto sopii kaikista kiireisimmällekin kotikokille.

sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Herkkuhampurilainen italialaisittain

Jupen keittiössä valmistettiin pitkästä aikaa taas hampurilaisia. Viime marraskuussa blogissa esiteltiin karitsanlihaburgereita ja kesällä grillimestarin savupekoniburgereita. Nyt vuorossa oli melko perinteiset hampurilaiset, johon haettiin vähän italialaista vivahdetta tuoreesta ciabattasta ja parmesaanista. Lopputulos oli todella herkullinen. Hampurilaisaterian kanssa kannattaa nähdä hieman lisävaivaa ja tehdä lisukkeet itse. Esimerkiksi itse tehty majoneesi on aivan erilaista kuin kaupasta ostettu. Ruokajuomaksi sopii parhaiten laadukas olut Yhdysvalloista. Tällä kertaa juomiksi valikoitui american pale alea eli Sierra Nevada Pale Ale ja Anchor Liberty Ale.


Quiche Lorraine eli ranskalainen kinkkupiirakka

Quiche Lorraine eli juustopiiras on ranskalaisen keittiön klassikko, joka sopii erinomaisesti suolaiseen kahvitteluhetkeen, alkuoruoaksi tai vaikkapa lounaaksi salaatin kanssa nautittuna. Se on yleisin versio quichesta eli piirakasta. Kaikissa piirakoissa taikinakuoreen tehdään kananmunista, kermasta ja/tai maidosta pohja, jota sitten täydennetään lihalla, kasviksilla tai juustolla. Oma versio on muunnelma tästä klassikosta. Esimerkiksi Julia Childin Ranskalaisen keittiön salaisuudet -kirjassa käytetään pekonia savukyljen sijasta ja piiraaseen ei tule lainkaan juustoa. Nykyisin juustoa (ja yleensä gruyèrea) käytetään kuitenkin melko yleisesti myös Ranskassa. Joka tapauksessa piirasta voi viritellä oman mielikuvituksen mukaan, sillä tämän kanssa on hankala epäonnistua. Jos muuten haluat pohjasta vielä rapeamman, niin esipaista taikinapohjaa vajaa 10 minuuttia uunissa ennen kuin lisäät sen päälle täytteen.



lauantai 10. maaliskuuta 2012

Olutarvio: Hofbräu München Münchner Weisse

Heti ensi alkuun täytyy sanoa, että hefeweizenit ovat loistavia ruokaoluita makkaran, mausteisten ruokien ja mielellään vielä näiden yhdistelmän kanssa. Tätä olutta tuli testattua tällä kertaa chorizon ja paahdettujen tomaattien ja papujen kanssa. Ruoka ja juoma täydensivät toisiaan ja olut nousi aivan uusiin sfääreihin aterian yhteydessä.

Hofbräu muodostaa tuoppiin kaadettaessa reiluhkosti kuohkeaa vaahtoa, joka häviää kuitenkin melko nopeasti tiehensä. Olut on väriltään oranssi ja ulkomuodoltaan samea. Tuoksu on melko perinteisen hefemäinen. Siinä on hedelmäisyyttä ja erityisesti banaani erottuu selvästi. Lisäksi tyypillinen hiivamaisuus ja vehnä yhdistettynä kevyeen mausteisuuteen on läsnä. Tuoksu on varsin hento mutta tasapainoinen ja miellyttävä.

Maku on tuoksun tavoin hapan ja vehnäinen. Samoin banaani ja hiiva ovat taustalla melko hentoina. Suutuntuma on kuohkeahko, miltei keskitäyteläinen ja kepeän hiilihapokas. Omaan makuun Hofbräu toimii hyvin hieman katkeran happamana muttei liian makeana hefenä. Se on itsenäisesti juotuna hieman tylsähkö joskin laadukas, mutta mausteisen ruoan kanssa se toimii loistavasti.

Hofbrau München Münchner Weisse:
Panimo: Höfbräuhaus, Saksa
Tyyli: Hefeweizen, 5,1 %
Hinta: 3,08 euroa / 0,50 litraa / Alko

Pisteet:
Tuoksu 7/10 + Ulkonäkö 4/5 + Maku 7/10 + Suutuntuma 3/5 + Yleisvaikutelma 13/20 = Yhteensä 34/50

Chorizoa, paahdettuja tomaatteja ja papuja

Törmäsin aiemmin Helsingin Sanomien ruokaosiossa suosikkiruoka-aineeseeni chorizoon ja sen ympärille rakennettuun hieman pubiruokaa muistuttavaan reseptiin. Nyt minun teki mieli syödä jotakin mausteista ruokaa, joten oli aika testata resepti käytännössä. Ostin tällä kertaa raakachorizon suoraan lihatiskiltä, ja ohjeesta poiketen käytin makkaroita myös pikaisesti kuumalla pannulla, jotta ne saivat kauniin ruskean pinnan. Ruoka maistui nälkäiselle todella hyvin, joten tätä voi suositella testattavaksi hyvillä mielin. Ruokajuomana oli tällä kertaa saksalaista hefeweizenia eli Hofbräu München Münchnerer Weissea. Hedelmäiset vehnäoluet sopivat mausteisen ruoan ja erityisesti makkaroiden kanssa kuta kuinkin täydellisesti eikä tämäkään olut ollut poikkeus tähän sääntöön.

Ainekset:
  • 4 chorizoa tai muuta mausteista tuoremakkaraa
  • 250 g kirsikkatomaatteja
  • 1 sipuli
  • 4 valkosipulinkynttä
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • 1 rkl balsamicoetikkaa
  • 1 tl kuivattua rosmariinia
  • suolaa
  • mustapippuria
  • 2 tlk pieniä valkoisia papuja (ei tomaattikastikkeessa)
  • chilijauhetta
Valmistusohje:
  1. Leikkaa sipuli lohkoiksi ja valkosipuli siivuiksi. Aseta uunivuokaan makkarat, kirsikkatomaatit, sipuli ja valkosipuli. Lorauta päälle oliiviöljy ja balsamico ja sekoita. Mausta rosmariinilla, suolalla ja mustapippurilla. Paahda 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.
  2. Ota vuoka uunista ja sekoita makkarasta ja tomaateista irronneen nesteen joukkoon pavut. Laita vielä uuniin noin 20 minuutiksi. Jos pavut uhkaavat kuivua, lisää hieman vettä. Viimeistele chilijauheella.

Inkivääri-sellerikeitto

Kevät kurkistelee jo nurkan takana ja aurinko lämmittää parveketta, joten oli aika nauttia lauantain keittolounas puolittain ulkosalla. Kaappien kätköistä löytyi selleriä, perunaa, porkkanaa ja inkivääriä, joten keittovalinta oli helppo. Pirteän makuinen keitto tuo mieleen lämpimämmät kelit ja lähestyvän kesän. Kyytipoikana oli tällä kertaa tuoretta ciabattaa, tyrnivoita ja mustaleimaa.


Ainekset:
  • öljyä paistamiseen
  • 400 g selleriä (lehti- ja/tai juuriselleriä)
  • 4 jauhoista perunaa
  • 2 porkkanaa
  • 1 iso sipuli
  • 5 cm pala inkivääriä
  • 1,3 l vettä
  • kasvisfondia
  • 2 dl kermaa
  • suolaa
  • mustapippuria
  • ruohosipulia
Valmistusohje:
  1. Kuori ja hienonna sipuli ja inkivääri. Kuori ja paloittele selleri, peruna ja porkkana.
  2. Kuullota sipulia ja inkivääriä kattilassa öljyssä hetken aikaa. Lisää sitten sekaan vesi ja kasvisfondi sekä vihannekset. Keitä 20-30 minuuttia välillä sekoitellen.
  3. Soseuta keitto esim. yleiskoneessa ja kaada takaisin kattilaan. Lisää kerma, kiehauta ja mausta. Viimeistele annos ruohosipulilla. Tarjoa tuoreen vaalean leivän kera.

perjantai 9. maaliskuuta 2012

Olutarvio: Brooklyn Black Chocolate Stout

Alkon valikoimiin tuli uutena 20.2. Brooklynin laatupanimonolta Black Chocolate Stout eli imperial stoutiksi luokiteltava jykevä olut. Nippelitietona oluen panijat suosittelevat olutta nautittavaksi myös jäätelön kera, mutta tällä kertaa arvioinnissa tyydytään tutkailemaan olutta itsenäisesti.

Olut näyttää lasissa varsin houkuttelevalta. Lasiin kaadettaessa syntyy kevyesti pitkäkestoista, hieman likaisen beigeä vaahtoa, josta jää vielä pitkäksi aikaa jäljelle kaunis ja ilmava pitsikerros. Kaunista ulkonäköä korostaa miltei musta mutta hieman punertavanruskea väri.

Tuoksussa korostuu aluksi paahteisuus ja suolainen lakritsi. Taustalla vaanii myös alkoholi hyvällä tavalla.  Tuoksussa on myös reilusti suklaata, kahvia, karamellia ja mallasta. Kokonaisuus on tasapainoinen ja voimakas sekä happamista elementeistä huolimatta reippaasti kallellaan makeaan päin.

Maku yllättää hieman aluksi. Tuoksussa melko voimakkaana tuntunut paahteisuus jää selvästi makean mallaksen varjoon, ja pian maku muuttuu katkeran humalaiseksi. Toisaalta runsaassa ja pehmeän täyteläisessä maussa on reilusti espressokahvia ja tummaa suklaata. Runsas alkoholi tuntuu lähinnä lämmittävänä vaikutuksena.

Oluen suutuntuma on siirappisen tahmea mutta kuitenkin erittäin pehmeä. Pitkässä jälkimaussa paahteisuus pääsee hieman paremmin esiin. Kokonaisuus on hyvin balanssissa, joskin välillä maku tuntuu hieman liian kitkerältä ja hyökkäävältä omaan makuun. Joka tapauksessa kyseessä on hieno ja tutustumisen arvoinen olut.

Brooklyn Black Chocolate Stout:
Panimo: Brooklyn, Yhdysvallat
Tyyli: Imperial Stout, 10,0 %
Hinta: 4,93 euroa / 0,355 litraa / Alko

Pisteet:
Tuoksu 8/10 + Ulkonäkö 4/5 + Maku 8/10 + Suutuntuma 3/5 + Yleisvaikutelma 14/20 = Yhteensä 37/50

Tomaattinen portobellopasta

Tämän sienipastan ideana on yhdistää portobellon aromaattisuus ja voimakas maku pitkään kypsytettävään ja punaviinillä terästettyyn tomaattikastikkeeseen. Portobello on suureksi kasvanut herkkusieni, joka kypsyy tavallista herkkusientä pitempään ja saa näin myös enemmän makua ja aromeita. Tomaattikastikkeessa voi käyttää mitä tahansa tomaatteja jota keittiöstä sattuu löytymään. Itse käytin tällä kertaa tölkistä löytyviä kokonaisia tomaatteja ja paseerattua tomaattia, mutta tomaattimurska ja tuoreet tomaatit käyvät vähintään yhtä hyvin tähänkin ruokaan. Samoin yrttien suhteen voi käyttää mielikuvitusta, mutta tuore basilika on aina varma valinta. Jos keittiöstä ei satu löytymään tuoreita yrttejä, niin myös kuivatut käyvät oikein hyvin. Tärkeintä on muistaa kypsyttää kastiketta pitkään ja rauhallisesti, jotta kastike saa imettyä kaikki herkulliset maut itseensä.

Ainekset:
  • öljyä paistamiseen
  • 400 g portobelloa (3 isoa sientä)
  • 1 iso tai 2 pientä sipulia
  • 5 valkosipulinkynttä
  • 400 g kokonaisia tomaatteja
  • 300 g paseerattuja tomaatteja
  • 1 dl punaviiniä
  • 2 rkl juoksevaa hunajaa
  • kourallinen tuoretta basilikaa
  • timjamia
  • oreganoa
  • suolaa
  • mustapippuria
  • 2 dl kuohukermaa
Lisäksi:
  • tagliatellea
  • raastettua parmesaania
  • hienonnettua basilikaa
Valmistusohje:
  1. Ota portobelloista jalka irti. Huuhtele ja kuutioi sienten hattuosa ja hienonna jalkaosa pieneksi silpuksi.
  2. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet.
  3. Kuumenna öljy isossa kattilassa ja lisää kattilaan sienet. Paista hetken aikaa ja lisää vielä kattilaan sipulit. Kuullota keskilämmöllä.
  4. Kaada kattilaan tomaatit ja punaviini. Kiehauta ja jätä hautumaan pienellä lämmöllä vähintään tunniksi. Lisää vielä sitä ennen sekaan hunaja, hienonnettu basilika ja muut mausteet.
  5. Keitä pasta ohjeen mukaan.
  6. Lisää vielä lopuksi kastikkeeseen kerma ja kiehauta nopeasti. Kokoa annokset ja viimeistele raastetulla parmesaanilla ja hienonnetulla basilikalla.

torstai 8. maaliskuuta 2012

Olutarvio: Pilsner Urquell

Pilsner Urquell on klassinen esimerkki tsekkipilsistä. Olut kaatuu tuoppiin kauniina ja täysin kirkkaan kullankeltaisena muodostaen samalla kuohkeaa valkoista ja keskipaksuista vaahtoa. Samalla ilmaan leviää houkutteleva, hieman voinen, maltainen ja ruohoinen tuoksu. Lähempi nuuskuttelu tuottaa saman tuomion. Joskin tässä vaiheessa siinä on aistittavissa myös aavistuksen verran hunajan mieleen tuovaan makeutta ja kedon kukkia. Tuoksu on siis melko suoraviivainen mutta riittävän voimakas.

Maku on myös varsin mainio. Se on erittäin helposti juotava muttei kuitenkaan vetinen. Maussa on mallasta, sopivasti hapokkuutta ja mukavan kuiva ja rapea humalointi. Maku on alussa lähinnä makeahkon maltainen mutta se muuttuu loppua kohden katkeroiseksi ja mukavasti suuta kuivattavaksi. Suutuntuma on keskitäyteläinen, liukkaan voinen ja keskihapokas.

Pilsner Urquell on ehdottomasti eräs parhaista pilsnereistä ja mainio olut rentoon illanviettoon, saunaolueksi tai kesähelteiden janojuomaksi. En ole tämän tyylisuunnan suurin ystävä, mutta tätä ostaa mielellään useamminkin. Kannattaa muuten ostaa Urquell pulloversiona, sillä ero tölkkiversioon on todella suuri. Kyseessä on myös eräs hinta-laatusuhteeltaan parhaista ulkomaisista maitokauppaoluista.

Pilsner Urquell:
Panimo: Plzensky Prazdroj (SABMiller), Tsekki
Tyyli: Pils (tsekkityylinen), 4,4 %
Hinta: 2,98 euroa / 0,50 litraa / Alko, maitokaupat

Pisteet:
Tuoksu 6/10 + Ulkonäkö 4/5 + Maku 8/10 + Suutuntuma 3/5 + Yleisvaikutelma 14/20 = Yhteensä 35/50

Ragù eli bolognesekastike

Perinteisen ragùn eli bolognesekastikkeen alkuperä johtaa Italiaan ja Bolognaan. Tämän ruoan yhteydessä voi hyvin väittää, että reseptejä on yhtä monta kuin kokkeja. Accademia Italiana della Cucina eli vapaasti käännettynä Italian ruokakulttuurin akademia määritti vuonna 1982 klassisen annoksen reseptin, joka oli tällä kertaa oman version lähtökohta. Itse tosin käytin spagettia tagliatellen sijasta ja myös pancetta korvaantui Wotkinsin laatupekonilla. Tein myös tomaattikastikkeen itse tuoreista tomaateista. Olen itse yleensä paistanut jauhelihan, mutta pitkä ja rauhallinen kypsytys sekä täysmaidon lisääminen kastikkeeseen tuo ruokaan makujen pehmeyttä. Jauheliha ei myöskään kuivu turhaan, vaan jää mehevän maukkaaksi. Kannattaa ehdottomasti kokeilla tällaista lähestymistapaa jos sitä ei ole aiemmin tehnyt.

Tämän kirjoituksen lopusta löytyy alkuperäinen ohje kaikille autenttisuuteen pyrkiville kotikokeille.


Ainekset:

  • 400 g luomunaudan jauhelihaa
  • 150 g laadukasta pekonia
  • 1 porkkana
  • 1 lehtisellerin varsi
  • 1 sipuli
  • 500 g tomaatteja
  • 3 dl täysmaitoa
  • 1 1/2 dl punaviiniä
  • suolaa
  • mustapippuria
Valmistusohje:
  1. Pilko pekoni pieneksi kuutioiksi. Kuori ja pilko vihannekset. Leikkaa myös tomaatit pienemmiksi paloiksi.
  2. Sulata pekoni paistinpannulla omassa rasvassa keskilämmöllä. Lisää sitten pannulle porkkana, lehtiselleri ja sipuli. Kuullota ja pehmennä hetken aikaa. 
  3. Lisää pannulle jauheliha ja sekoita se kasvisten sekaan. Lisää miltei heti pannulle tomaatit ja punaviini sekä tilkka maitoa. Mausta suolalla ja pippurilla. Jätä hautumaan pienellä lämmöllä pariksi tunniksi. Lisää tänä aikana säännöllisesti sekaan maitoa, jotta kastike ei kuivu.
  4. Keitä lopussa pasta ohjeen mukaan. Tarjoa pasta kastikkeen kera.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------
Alkuperäinen ohje vapaasti käännettynä:
Ainekset: 
300 g nautaa
150 g pancettaa, kuivattuna
50 g porkkanaa
50 g selleriä
50 g sipulia
5 lusikallista tomaattikastiketta tai 20 g kolminkertaista tomaattipyreetä
2,4 dl täysmaitoa
1,2 dl valko- tai punaviiniä
suolaa, mustapippuria 
Valmistusohje: 
Pieneksi kuutoiksi mezzaluna-veitsellä leikattu pancetta sulatetaan paistinpannulla. Vihannekset - niin ikään mezzalunalla pieneksi leikatut - lisätään pannulle ja jätetään hautumaan pehmeästi. Seuraavaksi pannulle lisätään naudan jauheliha ja sitä sekoitetaan kunnes se alkaa sihistä. Viini ja tomaattikastike lisätään pannulle yhdessä liemen kanssa ja ruoka jätetään hautumaan kahdeksi tunniksi. Tänä aikana sekaan lisätään hiljalleen maitoa ja ruoka maustetaan suolalla ja pippurilla. Vapaaehtoista mutta suositeltavaa on lisätä lopuksi litra täysmaitoa 'panna di cottura' eli ja keittää se kokoon, jolloin vähintään puolet maidosta haihtuu.

keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Merellinen lasagne

Merellinen lasagne tuo vaihtelua perinteiseen jauhelihalasagneen. Tässä versiossa ideana on tehdä ensin tomaattikastike pitkään ja hitaasti kypsyttämällä. Täytteenä voi käyttää esimerkiksi tonnikalaa tai äyriäisiä. Tasapainoa ruokaan tuo perinteinen valkokastike. Tämän ohjeen kastikeohjeita voi käyttää hyvin myös jauhelihalasagnessa.

Ainekset:
Tomaattikastike:
  • oliiviöljyä paistamiseen
  • 1 iso sipuli
  • 1 lehtisellerin varsi
  • 1 porkkana
  • 3 valkosipulinkynttä
  • kourallinen tuoretta basilikaa
  • 400 g tomaattimurskaa
  • 200 g paseerattua tomaattia
  • (vettä)
  • suolaa
  • mustapippuria
  • meiramia
  • chilijauhetta
  • 1 purkki tonnikalaa
  • 200 g äyriäissekoitusta
Valkokastike:
  • 6 dl täysmaitoa
  • 3 rkl vehnäjauhoja
  • 50 g voita
  • 100 g raastettua juustoa makusi mukaan
  • suolaa
  • muskottipähkinää
Lisäksi:
  • 9 lasagnelevyä
  • raastettua juustoa päälle makusi mukaan
  • voita uunivuoan voiteluun
Valmistusohje:
  1. Tee ensin tomaattikastike. Hienonna vihannekset eli sipuli, lehtiselleri, porkkana ja valkosipuli. Lämmitä sitten öljy paistinpannulla ja paista vihanneksia hetki keskilämmöllä kunnes vihannekset ovat pehmenneet/kuullottuneet. Lisää sitten pannulla tomaattimurska ja paseerattu tomaatti sekä hienonnettu basilika. Mausta suolalla, pippurilla, meiramilla ja chilijauheella. Anna kypsyä pienellä lämmöllä vähintään tunnin ajan. Lisää loppuvaiheessa sekaan ensin valutettu tonnikala ja lopuksi äyriäissekoitus. Kiehauta nopeasti.
  2. Valmista hieman ennen tomaattikastikkeen valmistumista myös valkokastike. Lämmitä/sulata voi kattilassa ja lisää sekaan vehnäjauhot. Sekoita hyvin ja paista noin minuutin ajan. Lisää sitten kattilaan maito ja kiehauta koko ajan sekoittaen kunnes seos alkaa sakeutua. Lisää lopuksi sekaan vielä raastettu juusto, sekoita ja mausta suolalla sekä muskottipähkinällä.
  3. Voitele uunivuoka huolellisesti kauttaaltaan. Lisää sitten pohjalle ensin tomaattikastiketta ja sitten valkokastiketta. Laita kolme lasagnelevyä kastikekerrosten päälle ja jatka samalla tavalla lasagnen kokoamista. Viimeisen lasagnekerroksen päälle tulee ainoastaan valkokastiketta. Raasta vielä päälle reilusti juustoa makusi mukaan.
  4. Paista 150-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia. Nosta sitten uunin lämpö 225-asteeseen ja gratinoi lasagnen pinta kauniin ruskeaksi. Tarjoa salaatin kera.

tiistai 6. maaliskuuta 2012

Olutarvio: Teerenpeli Kaurakaapo Kaura Stout

Teerenpeli Kaura Stout on osa Alkon 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi myyntiin tuotujen kotimaisten pienpanimoiden olutsarjaa. Katso myös muut blogissa arvioidut sarjan oluet.

Kaura Stout on kolamaisen musta olut niukalla ja nopeasti katoavalla vaahdolla. Tuoksu on kevyen karamellinen, siirappinen, paahteinen, mokkainen, kahvinen ja suolaisen lakritsinen. Yleisvaikutelma tuntuu varsin onnistuneelta ja tasapainoiselta mutta toisaalta myös hieman tavanomaiselta.

Maku on hyvin samankaltainen tuoksuun verrattuna. Aivan aluksi se tuntuu kevyen paahteiselta ja maltaiselta. Maussa yhdistyvät hyvin suolainen lakritsa ja makeahko karamelli sekä tuoksusta tutut mokkakahvi ja suklaa. Maku on todella hyvin tasapainossa, mutta runko on ehkä hieman turhan ohut jotta Kaurakaapo nousisi aivan stouttien eliittiluokkaan.

Oluen keskitäyteläinen suutuntuma on joka tapauksessa nautittavan liukas ja helposti kulautettava. Jälkimaussa lakritsi nousee paremmin esiin yhdessä yrttisyyden kanssa.

Kaurakaapo yllätti itseni positiivisesti, joskin olisin kaivannut runkoon enemmän jämäkkyttä. Joka tapauksessa kyseessä on tasapainoinen ja laadukkaasti tehty stout, joka luottaa enemmän makeuteen kuin paahteeseen.


Teerenpeli Kaura Stout:
Panimo: Panimoravintola Teerenpeli, Suomi
Tyyli: Stout, 6,0 %
Hinta: 3,96 euroa / 0,33 litraa / Alko

Pisteet:
Tuoksu 7/10 + Ulkonäkö 3/5 + Maku 7/10 + Suutuntuma 3/5 + Yleisvaikutelma 14/20 = Yhteensä 34/50

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...