Tämä ruoka on yhdistelmä kahta aiemmin blogissa tehtyä eli melanzane alla parmigianaa ja pestoa. Nyt ruokaa tuli nautittua yksinkertaisesti tuoreen patongin ja italialaisen punaviinin kera, ja loput seuraavana päivänä jo hieman kuivahtaneen patongin kera. Seuraavana päivänä maut ovat tämänkaltaisessa ruoassa miltei paremmat kuin tuoreeltaan ja kuivahtaneen leivän voi käyttää oikein hyvin dippaamalla sitä paistoksessa, jolloin leivän saa käytettyä kätevästi.
keskiviikko 6. kesäkuuta 2012
tiistai 5. kesäkuuta 2012
Lohi-rucolapatonki
Patongit toimivat niin lounaalla kuin täyttävänä välipalana. Tässä versiossa on reilusti terveellistä lohta, tuoreita kasviksia ja piristävää chilimajoneesia. Suosittelen käyttämään patongissa loimulohta, mutta myös muulla tavalla laitettu lohi käy hyvin. Majoneesin saa valmistetua helposti ja nopeasti itse, mutta aikaa saa säästettyä hankkimalla kaupasta tuoretta patonkia tai tässä tapauksessa ciabattaa.
lauantai 2. kesäkuuta 2012
Olutarvio: Fix Hellas
Bloggaajan tutkimusmatka kreikkalaisen oluen maailmaan jatkuu, mutta tällä kertaa arvioitavana on jopa aito kreikkalainen olut. Mainoslauseen mukaan Fix Hellas on kuuluisa kreikkalainen olut, joka oli poissa tuotannosta 16 vuoden ajan, mutta palasi takaisin kartalle vuosituhannen alussa Hellenic Breweriesin ansiosta.
Olut on väriltään äärimmäisen vaaleankeltainen ja kirkas liki mitättömällä ja erittäin lyhytkestoisella vaahdolla. Tuoksu on erittäin hento ja lähinnä ruohoinen, maissinen ja viljainen.
Maku on makean maltainen ja reippaan hapokas, mutta siinä on myös aavistus sitrusmaista kuivaa bitteriä ja ruohoa. Hapokkuus tekee oluesta vaaleaksi lageriksi hieman totuttua "vaikeamman" juotavan, mutta antaa toisaalta keinotekoista raikkautta. Oluen runko on ohut ja vetinen eikä tästä oikein osaa sen kummempia. Peruslager ilman häiritseviä sivumakuja.
Fix Hellas:
Panimo: Olympic Brewery, Kreikka
Tyyli: Vaalea lager, 5,0 %
Hinta: ei saatavilla Suomesta
Pisteet:
Tuoksu 3/10 + Ulkonäkö 2/5 + Maku 4/10 + Suutuntuma 2/5 + Yleisvaikutelma 8/20 = Yhteensä 19/50
Olut on väriltään äärimmäisen vaaleankeltainen ja kirkas liki mitättömällä ja erittäin lyhytkestoisella vaahdolla. Tuoksu on erittäin hento ja lähinnä ruohoinen, maissinen ja viljainen.
Maku on makean maltainen ja reippaan hapokas, mutta siinä on myös aavistus sitrusmaista kuivaa bitteriä ja ruohoa. Hapokkuus tekee oluesta vaaleaksi lageriksi hieman totuttua "vaikeamman" juotavan, mutta antaa toisaalta keinotekoista raikkautta. Oluen runko on ohut ja vetinen eikä tästä oikein osaa sen kummempia. Peruslager ilman häiritseviä sivumakuja.
| Kuva Wikipediasta |
Panimo: Olympic Brewery, Kreikka
Tyyli: Vaalea lager, 5,0 %
Hinta: ei saatavilla Suomesta
Pisteet:
Tuoksu 3/10 + Ulkonäkö 2/5 + Maku 4/10 + Suutuntuma 2/5 + Yleisvaikutelma 8/20 = Yhteensä 19/50
perjantai 1. kesäkuuta 2012
Olutarvio: Alfa
Kreikka ei ole tunnettu oluistaan, jonka faktan voi varmistaa myös vierailemalla paikan päällä. Ravintoloista ja pikkukioskeista kyllä saa normaalisti useitakin oluita, mutta kaikki tuppaavat olemaan jonkun monikansallisen olutjätin bulkkituoteita. Hyvä esimerkki tästä on nyt arvioitavana oleva miehekkäästi nimetty Alfa. Kysyin ravintolassa onko teillä tarjolla kreikkalaisia oluita, niin tarjoilijan vastauksena oli lyhyesti ja ytimekkäästi "kind of" eli tavallaan. Alfa on siis hollantilaisen Alfa Brouwerij:n valmistama ja maahan tuoma olut, jota mainostetaan kuitenkin "perinteisenä kreikkalaisena" oluena. Lisäksi olut tarjoiltiin Heinekenin lasista, joten kokemus oli toden totta varsin kreikkalainen olutkulttuurin näkökulmasta.
Itse oluesta ei ole juurikaan sen kummempaa sanottavaa. Se on juuri sellainen kuin suurin osa maailman vaaleista lagereista on. Kullankeltainen ja kirkas väri reippaan vaalean vaahtopään täydentämänä saa seurakseen mitättömän tuoksun, josta ei saa irti oikein mitään, mutta toisaalta eipä siinä ole myöskään mitään häiritseviä elementtejäkään. Maku on makeahko, hapokas, hivenen maltainen ja maissinen sekä aavistuksen ruohoinen sekä helteisissä olosuhteissa mukavan raikas ja virkistävä. Suutuntuma on kevyt ja jälkimaku lyhyt. Ei mitään uutta auringon alla siis.
Urputuksesta huolimatta täytyy sanoa, että olut maistui tällä kertaa oikein hyvälle ja ajoi asiansa olosuhteet huomioiden. Pitkä työpäivä ja sen päälle tehty 18 kilometrin juoksulenkki ateenalaisen kulttuurin helteisessä kehdossa saivat makuhermot leppymään ja terassilta poistui onnellinen ja tarpeensa tyydyttänyt bloggaaja.
Alfa:
Panimo: Alfa Brouwerij, Alankomaat
Tyyli: Vaalea lager, 5,0 %
Hinta: ei saatavilla Suomesta
Pisteet:
Tuoksu 3/10 + Ulkonäkö 2/5 + Maku 4/10 + Suutuntuma 2/5 + Yleisvaikutelma 8/20 = Yhteensä 19/50
Itse oluesta ei ole juurikaan sen kummempaa sanottavaa. Se on juuri sellainen kuin suurin osa maailman vaaleista lagereista on. Kullankeltainen ja kirkas väri reippaan vaalean vaahtopään täydentämänä saa seurakseen mitättömän tuoksun, josta ei saa irti oikein mitään, mutta toisaalta eipä siinä ole myöskään mitään häiritseviä elementtejäkään. Maku on makeahko, hapokas, hivenen maltainen ja maissinen sekä aavistuksen ruohoinen sekä helteisissä olosuhteissa mukavan raikas ja virkistävä. Suutuntuma on kevyt ja jälkimaku lyhyt. Ei mitään uutta auringon alla siis.
Urputuksesta huolimatta täytyy sanoa, että olut maistui tällä kertaa oikein hyvälle ja ajoi asiansa olosuhteet huomioiden. Pitkä työpäivä ja sen päälle tehty 18 kilometrin juoksulenkki ateenalaisen kulttuurin helteisessä kehdossa saivat makuhermot leppymään ja terassilta poistui onnellinen ja tarpeensa tyydyttänyt bloggaaja.
Alfa:
Panimo: Alfa Brouwerij, Alankomaat
Tyyli: Vaalea lager, 5,0 %
Hinta: ei saatavilla Suomesta
Pisteet:
Tuoksu 3/10 + Ulkonäkö 2/5 + Maku 4/10 + Suutuntuma 2/5 + Yleisvaikutelma 8/20 = Yhteensä 19/50
torstai 31. toukokuuta 2012
Helppo välimerellinen uunileipä
Uunivuokaleipä on vanha suosikkini, jonka pariin tulee palattua aina aika ajoin. Se on kuin hyvä ystävä, johon voi luottaa pitkän tauon jälkeen eikä se tuota koskaan pettymystä vaan tarjoaa varman ja turvallisen olkapään mihin nojata. Pidän eniten leipomisen helppoudesta tai pikemminkin tässä tapauksessa leivän tekemistä ei voi edes oikein sanoa leipomiseksi. Käytännössä aineet sekoitetaan yhteen ja kaadetaan uunivuokaan ja tunti myöhemmin käsissäsi on tuoretta ja mahtavanmakuista leipää. Kaiken lisäksi voit vaihdella täytteitä makusi mukaan, mutta itse olen tykästynyt juuri juusto-oliivi-aurinkokuivattu tomaatti -kombinaatioon. Ei muuta kuin testailemaan!
sunnuntai 27. toukokuuta 2012
Pehmeä parsakeitto
Tämä yksinkertainen parsakeitto valmistuu kädenkäänteessä. Perusresepti on peräisin Maku-lehdestä. Parsaa on vielä hyvin saatavilla, vaikka sesonkikausi alkaa lähestyä loppuaan. Kannattaa siis testailla eri parsaruokia vielä kun ehtii.
keskiviikko 23. toukokuuta 2012
Rocky road
Rocky Roadia on tehty Jupen keittiössä aiemminkin, mutta kertaus ei liene pahitteeksi, sillä kyseessä on aika herkkua ja vieläpä helppoa sellaista. Annoksen tekoon menee aikaa karkeasti kymmenisen minuuttia, mutta kannattaa muistaa varata riittävästi aikaa seoksen kovettamiseen ja kylmettämiseen.
maanantai 21. toukokuuta 2012
Olutarvio: Olvi Sven Tuuva
Sven Tuuva (tosin tarkalleen ottaen Dufva) on J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden runon päähahmo, josta Edvin Laine ohjasi vuonna 1958 myös samannimisen elokuvan. Tarinan hieman yksinkertainen mutta rohkea nimihahmo pysäyttää ylivoimaisen vihollisen Koljonvirran taistelussa ja nousee sankarin asemaan. Tästä vuodesta lähtien Sven Tuuva on myös Olvin lanseerama kakkosolut, joka on läheistä sukua panimon Sandels-oluelle, jonka nimellisenä esikuvana on puolestaan samassa Runebergin runossa esiintyvä samanniminen kenraali.
Sven Tuuvan sympaattinen hahmo koristaa tölkin kylkeä, jonka visuaalinen ilme miellyttää omaa silmää. Mutta millainen on tölkin sisältö? Sanoisin että yllättävän hyvä. Itsellä on hetki aikaa esimerkiksi Sandelsin nauttimisesta, mutta muistikuvieni mukaan tämä ei kalpene vertailussa isoveljelleen tai muillekaan suomalaisten isojen panimoiden bulkkilagereille. Toisaalta rehellisyyden nimissä on sanottava, että tämä kehuksi tarkoitettu lausahdus ei kuitenkaan tarkoita sitä että Sven Tuuva olisi kovinkaan hyvä olut.
Oluen mainostekstissä mainittu "täyteläinen täysmallasolut" ei vastaa aivan käsitystäni lopputuotteesta, mutta toisaalta voin yhtyä tekstin ajatuksiin oluen käyttämisestä niin sauna- kuin ruokajuomanakin. Ainakin jos haluaa nauttia ruoka- tai janojuomansa mahdollisimman neutraalina ja huomaamattomana.
Tarkempaa analyysiä oluen tuoksusta ja mausta on sinänsä turha tehdä, koska tyhjästä on paha nyhjästä. Tuoksu on tuttu ja turvallinen eli maissia, tärkkelystä, metallia ja aavistus makeutta. Maku on tuoksua parempi ja yllättävän täyteläinen. Humalan puraisuja on turha odotella, mutta olut maistuu makeahkon maltaiselle eikä metallisuus tule onneksi liian pistävästi esiin. Sanoisin jopa että tästä näkökulmasta Svenkku on monia peruslagereita parempi.
Yhteenvetona Sven Tuuvaa voi täten suositella peruslagereihin tykästyneille kuluttajille ja pienempää alkoholimäärää kaipaaville. Maussa kun ei ole käytännössä eroa kolmosveljiin ainakaan negatiivisessä mielessä.
Olvi Sven Tuuva:
Panimo: Olvi, Suomi
Tyyli: Vaalea lager, 3,5 %
Hinta: noin 2,30-2,80 euroa / 0,50 litraa / maitokaupat
Pisteet:
Tuoksu 3/10 + Ulkonäkö 2/5 + Maku 4/10 + Suutuntuma 2/5 + Yleisvaikutelma 8/20 = Yhteensä 19/50
Sven Tuuvan sympaattinen hahmo koristaa tölkin kylkeä, jonka visuaalinen ilme miellyttää omaa silmää. Mutta millainen on tölkin sisältö? Sanoisin että yllättävän hyvä. Itsellä on hetki aikaa esimerkiksi Sandelsin nauttimisesta, mutta muistikuvieni mukaan tämä ei kalpene vertailussa isoveljelleen tai muillekaan suomalaisten isojen panimoiden bulkkilagereille. Toisaalta rehellisyyden nimissä on sanottava, että tämä kehuksi tarkoitettu lausahdus ei kuitenkaan tarkoita sitä että Sven Tuuva olisi kovinkaan hyvä olut.
Oluen mainostekstissä mainittu "täyteläinen täysmallasolut" ei vastaa aivan käsitystäni lopputuotteesta, mutta toisaalta voin yhtyä tekstin ajatuksiin oluen käyttämisestä niin sauna- kuin ruokajuomanakin. Ainakin jos haluaa nauttia ruoka- tai janojuomansa mahdollisimman neutraalina ja huomaamattomana.
Tarkempaa analyysiä oluen tuoksusta ja mausta on sinänsä turha tehdä, koska tyhjästä on paha nyhjästä. Tuoksu on tuttu ja turvallinen eli maissia, tärkkelystä, metallia ja aavistus makeutta. Maku on tuoksua parempi ja yllättävän täyteläinen. Humalan puraisuja on turha odotella, mutta olut maistuu makeahkon maltaiselle eikä metallisuus tule onneksi liian pistävästi esiin. Sanoisin jopa että tästä näkökulmasta Svenkku on monia peruslagereita parempi.
Yhteenvetona Sven Tuuvaa voi täten suositella peruslagereihin tykästyneille kuluttajille ja pienempää alkoholimäärää kaipaaville. Maussa kun ei ole käytännössä eroa kolmosveljiin ainakaan negatiivisessä mielessä.
Olvi Sven Tuuva:
Panimo: Olvi, Suomi
Tyyli: Vaalea lager, 3,5 %
Hinta: noin 2,30-2,80 euroa / 0,50 litraa / maitokaupat
Pisteet:
Tuoksu 3/10 + Ulkonäkö 2/5 + Maku 4/10 + Suutuntuma 2/5 + Yleisvaikutelma 8/20 = Yhteensä 19/50
Sydänleipäset
Merkkipäivän aamiaiseksi tai muuten vain voi tehdä näitä näppäriä leipiä, joihin idea löytyy Maku-lehdestä. Meillä leipiä nautittiin ohjeen mukaisesti osana äitienpäivän aamiaista. Leivän täyte on yksinkertainen mutta todella hyvä, ja sitä voi soveltaa helposti myös muissa yhteyksissä. Se on esimerkiksi eväs- ja piknikpatongin väliin yksinkertaisuudessaan lyömätön täyte. Kannattaa testata.
keskiviikko 16. toukokuuta 2012
Helppo mansikkakakku
Äitienpäivänä täytyy toki tehdä kakkua ja itseä miellyttävä perinteinen versio pohjautuu mansikoihin. Suomen kesä on vielä hieman vaiheessa, joten mansikoiden osalta jouduin turvautumaan ulkomaan yksilöihin. Ajattelin aluksi tehdä kakun Valion sivuilta löytyvän reseptin mukaan, mutta lopulta se toimi enemmän inspiraation lähteenä ja pohjareseptinä. Kakku oli muuten todella hyvää ja helppo tehdä, joten tätä voi suositella kyllä muillekin makean nälkäisille.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)








