Olutarvio: Maniague

Nyt vuorossa olutarviossa on todella pienen ranskalaispanimon (Les Près en Bulles) olut, joka löytyi pienestä herkkuputiikista Rennes-le-Châteaun vuoristokylästä. En löytänyt panimosta juurikaan muuta tietoa kuin että sen kotipaikka on Quillanin pikkukaupungissa, joka sijaitsee noin 15 kilometrin päässä oluen ostopaikasta. Etsinnän jälkeen löysin yhden artikkelin panimon ilmeisesti ainoasta työntekijästä. Näitä ei ilmeisesti saa siis kovinkaan laajalta alueelta, mutta suosittelen ehdottomasti testaamaan jos eksytte joskus Etelä-Ranskaan. Maniague on nimittäin todellinen yllätys ja hieno esimerkki ranskalaisten mikropanimoiden osaamisesta.

Olut on lasissa kauniin samea ja rusehtavanoranssi. Se muodostaa kaadettaessa vain vähän vaahtoa, joka katoaa nopeasti ja jättää ohuen renkaan lasin reunoille. Tuoksu on makea, hieman hunajainen ja toffeinen sekä raikkaan hedelmäinen. Kirpeät sitrushedelmät, pihkainen havumetsä ja tuore leikattu ruoho tulevan mieleen tuoksusta. Varsin lupaava ja tasapainoinen tuoksu!

Maku on puolestaan makeahkon maltainen ja aavistuksen katkeroinen. Humalointi on oikein onnistunut ja lunastaa hyvin tuoksun antamat lupaukset. Oluen runko on aavistuksen ohut ja vetinen muttei kuitenkaan liian häiritsevästi. Keskitäyteläisen puolelle kallistuva suutuntuma on tasapainoinen, piristävä ja tuo kirjaimellisesti veden kielelle kuivakan katkeroisella mutta makealla maullaan, joka kestää vielä kaiken lisäksi todella pitkään.

Maniague:
Panimo: Brasserie Les Près en Bulles, Ranska
Tyyli: Amber ale, 5,0 %

Pisteet:
Tuoksu 7/10 + Ulkonäkö 3/5 + Maku 7/10 + Suutuntuma 3/5 + Yleisvaikutelma 13/20 = Yhteensä 33/50