maanantai 18. kesäkuuta 2012

OlutarvIo: Brasserie d’Oc La Pavoa

Olen kirjoittanut blogissa aiemmin ranskalaisesta olutkulttuurista, joka lienee suomalaiselle oluen keskivertoharrastajalle yhtä tuttu kuin ranskalaiselle suomalainen viinikulttuuri. Olen sortunut itsekin lievähköön vähättelyyn joskin hieman kieli poskessa. Ranskalaiset nauttivat oluita janojuomina siinä missä muutkin, mutta rehellisyyden nimissä on tunnustettava että en kyllä pystyisi ulkomuistista sanomaan yhtään merkittävää ranskalaista laatupanimoa.

Tilanne ei ole kuitenkaan aivan niin lohduton mitä omat (väärät) ennakkoluulot antavat ymmärtää. Ranskassa on nimittäin paljon pienpanimoita, jotka tekevät rakkaudella ja pieteetillä oluitaan. Lisäksi maa on jonkun sortin edelläkävijä luomutuotteiden ja täten myös oluiden saralla. Suuresti arvostettu käsityöläisaate toimii myös oluiden parissa. Näitä artesaanioluita ei vain ole yleisesti kovinkaan helposti saatavilla. Kaupat ja baarit myyvät lähinnä monikansallisia bulkkituotteita (näinhän se on toki monesti esim. Suomessakin), mutta ympäri Ranskaa liikkuessa törmää jatkuvasti pienpanimotuotteisiin, joita myydään esimerkiksi pienissä herkkupuodeissa. Joten kannattaa nähdä hieman vaivaa ja kaivaa hyvät (pienpanimo)oluet koloistaan!

Johdannon jälkeen onkin hyvä siirtyä itse asiaan eli yhden pienpanimo-oluen arviointiin. Brasserie d'Ocin panimon kotikaupunki on Mèze, joka sijaitsee Etelä-Ranskassa Montpellierin kupeessa noin 70 kilometrin päässä omasta lomakohteesta. Ilmeisesti tämän paikallisen vipuvaikutuksen johdosta panimon oluita oli saatavilla myös yhdestä isommasta marketista. Muutaman panimon oluen valikoimasta mukaan valikoitui kesäinen witbier.

Lasiin kaadettaessa syntyy reiluhkosti vaahtoa ainakin varomattomasti kaadettaessa, mutta lopulta pinnalle jää vain keskikokoinen valkoinen vaahtokerros, joka koristaa kullankeltaista/oranssista ja sameaa nestettä jota myös olueksi kutsutaan. Oluen tuoksu on aavistuksen maltainen, sitruksinen, parfyyminen ja hiivainen. Kokonaisvaikutelma on hedelmäinen ja raikas.

Maku on kuivan katkeroinen mutta toisaalta myös makeahko. Hapokkuutta on melko niukasti. Hedelmäisyys ja erityisesti sitrus on vahvasti esillä. Keskitäyteläinen suutuntuma muuttuu loppua kohden kuivemmaksi ja suuta kuivattava maku kestää kohtalaisen pitkään.

Kaiken kaikkiaan La Pavoa oli tasapainoinen, miellyttävä ja puhtaan laadukas witbier, joka ei kuitenkaan jättänyt mieleen sen kummempia mielikuvia tai ajatuksia.



Brasserie d'Oc La Pavoa:
Panimo: Brasserie d'Oc, Ranska
Tyyli: Witbier, 4,5 %

Pisteet:
Tuoksu 6/10 + Ulkonäkö 3/5 + Maku 5/10 + Suutuntuma 3/5 + Yleisvaikutelma 12/20 = Yhteensä 29/50

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...